Seuraavat päivät ovat mullistava ajanjakso. Sinun ja vartalosi on palauduttava raskaudesta ja synnytyksestä. Painota näiden päivien aikana lepoa, toipumista, tervehtymistä ja suhteen solmimista lapseen. Istukan irrottua kehosi jättää raskauden aikaisen olotilan. Tähän liittyy sekä fysiologisia että henkisiä muutoksia, joita hormonit säätelevät. Raskaushormonien taso laskee, kun taas toisten hormonien tasot lähtevät jyrkkään nousuun. Tässä vaiheessa kehon hormonaaliset muutokset ovat kuin valtava vuoristorata, joten on luonnollista, että olet väsynyt tai kaipaat rauhaa ja hiljaisuutta.
Oksitosiini ja prolaktiini
Eniten kehon olotilaan vaikuttavat oksitosiini- ja prolaktiinihormonit. Oksitosiini käynnistää maidon herumisen ja prolaktiini varmistaa maidontuotannon. Hormonaaliset muutokset vaikuttavat sinuun, vaikket imettäisikään.
Oksitosiinin ja prolaktiinin vaikutuksesta olet tunnetasolla herkkä. Tämän syytä ei tiedetä, mutta on esitetty, että hormonien tarkoitus on edistää suhteen luomista vauvaan ja sinun herkkyyttäsi vauvan tarpeille.
Baby blues
Kolmantena päivänä monet naiset tuntevat olonsa alavireiseksi ja itkuherkäksi ymmärtämättä syytä. Olet ehkä kuullutkin tästä tilasta, jota kutsutaan nimellä baby blues. Jopa 80 prosenttia synnyttäjistä kokee tämän, joten olotila on täysin luonnollinen. Tunnekuohut tasaantuvat pikkuhiljaa ensimmäisen viikon aikana. Tiedämme kuitenkin, että unen puute voi pahentaa oireita. Nuku siis päiväsaikaan, jos vain voit – varsinkin, jos yöt ovat haastavia. Juttele läheistesi kanssa. Kerro olostasi ja voinnistasi, ja sano myös, voiko toinen tehdä jotakin auttaakseen sinua saamaan tarvitsemasi levon ja tuen.
Palautuminen
Synnytyksestä toipuminen – sekä fyysisesti että henkisesti – sujuu helpommin, jos syöt, juot ja lepäät. Ole vauvasi lähellä, pidä itsestäsi huolta ja anna muun maailman pärjätä omillaan hetken ajan. Moni kokee painetta ottaa vastaan vierailijoita ja lähteä ulkomaailmaan pian synnytyksen jälkeen. Se ei välttämättä ole sitä, mitä he itse tarvitsevat. Nämä alkupäivät ovat erityisen tärkeitä sinulle itsellesi, koska olet juuri synnyttänyt, mutta myös perheellesi kokonaisuutena. Kiintymyssuhteen luominen, vauvan hoivaaminen ja ruokinta sekä synnytyksestä palautuminen vievät aikaa, ja juuri nyt sinun on keskityttävä tunteisiisi. Luota omiin tuntemuksiisi ja vaistoosi siitä, mikä tuntuu oikealta ja väärältä sinulle itsellesi ja läheisillesi.
Kohtu on lihas. Ennen raskautta se on nyrkin kokoinen, ja raskaana ollessasi se sopeutuu ja mukautuu raskauteen ja vauvaan. Synnytyksen jälkeen lihaksen on palauduttava alkuperäiseen kokoonsa. Kohtulihaksen palautuessa myös istukan kiinnittymiskohdassa kohdun seinämässä oleva haava vetäytyy yhteen, niin että verenvuoto lakkaa ja alue voi parantua.
Jälkivuoto
Ensimmäisinä päivinä istukan kiinnittymiskohdasta vuotaa kirkasta verta. Verta voi tulla hiukan normaalia kuukautisvuotoa enemmän. Tämä on niin sanotun jälkivuodon ensimmäinen vaihe. Jälkivuodon määrä ja rakenne muuttuvat ajan myötä. Alkuvaiheen tuore kirkkaan punainen veri muuttuu ensin tummemman punaiseksi ja sitten rusehtavaksi, hyytyneeksi vereksi. Muutaman viikon päästä jälkivuoto on vaaleaa ja kellertävää. Vuoto on peräisin haavasta ja merkki siitä, että haava paranee. Jälkivuoto saattaa tuoksahtaa, mutta voimakas, paha haju saattaa olla tulehduksen merkki.
Jälkisupistukset
Kohdun supistuessa saatat tuntea jälkisupistuksia. Kohdun palautuessa normaaliin kokoonsa se supistelee samalla lailla kuin synnytyksessä, ja jälkisupistukset voivat olla kivuliaita. Usein jälkisupistuksia tulee imettäessä, koska imettäminen auttaa kohtua supistumaan. Kokeile lämpötyynyä ja ota tarpeen mukaan kipulääkettä. Jälkisupistukset saattavat olla huomattavasti kivuliaampia toisen lapsen jälkeen. Tämä on täysin normaalia.
Turvotus ja arkuus
Ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä päivinä arkuus ja turvotus on yleistä, joten muista ottaa rauhallisesti vessassa käydessäsi. Viileä terveysside voi auttaa lievittämään turvotusta, ja siteen tiheä vaihtaminen alkuvaiheessa vähentää tulehdusriskiä. Ota kipulääkettä tarpeen mukaan, niin että pääset jalkeille ja liikkeelle. Kohtuullinen määrä liikkeellä oloa on hyväksi toipumiselle.
Nyrkkisääntö on se, että olosi tulisi kohentua päivä päivältä. Turvotus saattaa vaihdella, mutta sinun tulisi tuntua, että suunta on oikea. Verenvuodon ja kivun tulisi vähentyä pikkuhiljaa, ei lisääntyä. Jos huomaat, että verenvuoto lisääntyy ensimmäisen viikon aikana, ota yhteyttä synnytyssairaalaan. Kohtuun on saattanut jäädä istukan tai sikiökalvon riekaleita, jotka estävät kohtua supistumasta, jolloin myöskään verenvuoto ei tyrehdy.
Yritä juoda runsaasti ja välttää paikallaan oloa. On tärkeää, että ruoansulatusjärjestelmäsi lähtee käyntiin synnytyksen jälkeen. Monilla naisilla on hankaluuksia tämän asian kanssa. Syö hedelmiä tai juo mehuja, jotka sisältävät ruoansulatusta edistäviä aineksia, kuten luumua, päärynää tai kiiviä. Jos vessassa käynti on epämukavaa, kokeile painaa terveyssidettä välilihaa vasten tukeaksesi sitä. Näin tunnet, missä kohtaa paine on, mikä yleensä tekee vessassa asioinnista vähemmän epämukavaa.
Sinulle, joka imetät
Kehosi tuottaa kypsää äidinmaitoa kolme tai neljä päivää synnytyksestä, ja tällöin rintasi ovat tuntuvat turvonneilta. Imetä lapsen nälkäviestien mukaan, äläkä emmi pyytää apua, jos jokin ei tunnu olevan kohdillaan. Rintojen suihkuttelu lämpimällä vedellä voi edesauttaa maidon herumista ja lievittää pahinta turvotusta. Voit myös ottaa ibuprofeenia tulehduksen ja turvotuksen lievittämiseksi. Joiltakin naisilta imetys sujuu luonnostaan, mutta monet tarvitsevat tukea ja apua saadakseen imetyksen sujumaan. Kaikille naisille imetys ei ole paras vaihtoehto. Jos haluat neuvoja ja tukea, me olemme koonneet imetysoppaan, jossa käsitellään monenlaisia asioita imetyksen tiimoilta – aina hormoneista keisarinleikkauksen jälkeiseen imetykseen. Oppaassa on videoita, jotka opastavat käsiotteessa, ja neuvoja tilanteeseen, jossa vauva kieltäytyy rinnasta. Löydät artikkelit osiosta Artikkeleita & työkaluja ja videot Play-osiosta.
Sinulle, joka olet synnyttänyt keisarileikkauksella
Keisarileikkaus on iso leikkaus vatsan alueella. Keisarileikkauksen jälkeen monen kerroksen on parannuttava, ja sen tähden toipuminen vie aikaa. Toipilasaikana sinun on rajoitettava liikkeitäsi ja usein tarvitset apua liikkumisessa. Alkuaikana tarvitset kipulääkettä, ja parasetamolin ja ibuprofeenin yhdistelmä toimii yleensä hyvin. Joissakin tapauksissa tarvitaan morfiinia, mutta oikea tasapaino on tärkeä.
Yhtäältä on tärkeää, ettei kipu ole niin voimakasta, että se estää sinua olemasta jalkeilla ja liikkeellä niin paljon kuin mahdollista. Toisaalta morfiini vaikuttaa ruoansulatusjärjestelmääsi ja tekee sinusta tokkuraisen. Leikkaus itsessään on jo vaikuttanut suoliston liikkeisiin, ja on tärkeää, että ruoansulatuselimistön toiminta lähtee käyntiin. Muutoin kipu ja epämukavuus voivat lisääntyä. Kipu kehon yläosassa, hartioiden alueella, liittyy yleensä vatsan toimintaan. Ilmiötä kutsutaan nimellä heijastekipu, ja se on tavallinen keisarileikkauksen jälkeen, kun vatsaan on leikkauksen jälkeen jäänyt kaasuja ja ilmaa. Lämpötyyny kivuliaan alueen päällä voi auttaa kipuun.
Liikkeelle lähteminen, eli jalkeilla oleminen, auttaa useimpiin ruoansulatusvaivoihin. Se ei luultavasti ole helppoa, koska sinulla on kipuja ja liikkeellä oleminen ei tunnu hyvältä. Hoitohenkilökunta voi opastaa sinua makuulle käymisessä ja makuulta nousemisessa ja kertoo, mitä saat ja mitä et saa tehdä ensimmäisinä päivinä. Kun nouset sängyltä, käänny ensin toiselle kyljellesi. Työnnä itsesi istuma-asentoon käsivarsien avulla, älä keskivartalon lihasten avulla. Varmista, että joku on kanssasi, kun nouset jalkeille ensimmäistä kertaa. Ellet jostakin syystä pääse jalkeille ja pysty olemaan seisovillasi tai kävellä ensimmäisinä päivinä, on hyvä, jos voit istua sängyn laidalla ja polkea jaloillasi. Se vilkastuttaa verenkiertoa ja vähentää siten veritulppariskiä. Jos esimerkiksi yskiminen tai ponnistaminen sattuu, haavan tukeminen painamalla tyynyä haavaa vasten saattaa auttaa.
Ensimmäistä sidettä pidetään 2–5 päivää, sidemateriaalista riippuen. Hoitohenkilökunta auttaa sinua vaihtamaan siteen. Voit käydä suihkussa normaalisti, vaikka side onkin paikallaan. Pidä haava-aluetta silmällä vuodon, punoituksen, turvotuksen ja kivun varalta. Nämä ovat tulehduksen merkkejä. Keisarileikkauksen jälkeen sinulla ei myöskään tule olla kuumetta. Jos sinulle ilmaantuu tällaisia oireita, haava on saattanut tulehtua, ja tällöin sinun on otettava yhteys synnytyssairaalaan.
Lähteet:
- Janson, P.O. & Landgren, B. (red.) (2010). Gynekologi. (1. uppl.) Lund: Studentlitteratur.
- Kaplan, A. (red.) (2009). Lärobok för barnmorskor. (3., omarb. uppl.) Lund: Studentlitteratur.
- Myles, M.F., Marshall, J.E. & Raynor, M.D. (red.) (2014). Myles textbook for midwives. (16th edition). Edinburgh: Elsevier.
- Savage S. J. (2020). A Fourth Trimetser Action Plan for Wellness. The Journal of Perinatal Education. Apr 1;29(2):103-112. DOI: 10.1891/J-PE-D-18-00034
- Stewart E. D. & Vigod N. S. (2019). Postpartum Depression: Pathophysiology, Treatment, and Emerging Therapeutics. Annu Rev Med. Jan 27;70:183-196. DOI: 10.1146/annurev-med-041217-011106
- Sutton D. C. & Carvalho B. (2017). Optimal Pain Management After Cesarean Delivery. Anesthesiol Clin. Mar;35(1):107-124. DOI: 10.1016/j.anclin.2016.09.010