Raskausaikana veren määrä kehossasi kasvaa noin kahdella litralla. Kuusi viikkoa synnytyksestä verimäärä on vähentynyt ja kohtu on palautunut alkuperäiseen, raskautta edeltävään kokoonsa. Jos imetät, kohtu on vetäytynyt enemmän – tähän vaikuttavat imetyshormonit, jotka auttavat kohtua pikkuhiljaa palautumaan tavanomaiseen kokoonsa seuraavien kuukausien aikana.
Useimmilla naisilla paino nousee raskauden aikana. Keskimäärin paino nousee noin 14 kiloa, mutta tämä vaihtelee paljon eri naisilla ja eri raskauksissa. Synnytyksen jälkeen jäljellä olevat raskauskilot ovat nyt kehon rasvavarastoja. Painon putoaminen synnytyksen jälkeen on hyvin yksilöllistä, ja pysyvä, terveellinen painonhallinta tapahtuu hitaasti. Joillakuilla naisilla imetys aiheuttaa sen, että kilot karisevat liiankin nopeasti, ja heillä on vaikeuksia syödä tarpeeksi pysyäkseen normaalipainossaan.
Jälkitarkastus
Oletko varannut ajan neuvolan jälkitarkastukseen? Jälkitarkastus on hyvä tehdä noin 6–12 viikkoa synnytyksestä. Käy läpi tarpeitasi ennen tapaamista, ja mieti vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten raskautesi sujui? Miten synnytys sujui? Onko sinulla kysymyksiä synnytyksen kulusta? Miten kotona sujuu? Miten olet voinut? Jos synnytyksesi oli vaikea, jälkitarkastus saatetaan tehdä synnytyssairaalassa.
Asia saattaa tällä hetkellä tuntua kaukaiselta, mutta nyt on hyvä aika alkaa miettimään eri ehkäisyvaihtoehtoja. Ellet imetä, voit varautua siihen, että ovuloit jälleen 6–8 viikon kuluttua. Kun imetät, menee kuutisen kuukautta, ennen kuin munasolu jälleen irtoaa, mutta tämä vaihtelee valtavasti, ja se, miten paljon imetät, vaikuttaa ovulaatioon. On hyvä panna merkille, että saatat ovuloida ennen ensimmäistä kuukautisvuotoa, joten teoriassa voit hedelmöittyä ennen kuin kuukautisesi ovat palanneet. Mieti, mikä ehkäisy sopii sinulle. Terveydenhoitaja osaa vastata kysymyksiisi, mutta hän voi myös varata sinulle ajan ehkäisyneuvolasta, jos haluat palata asiaan joskus muulloin.
Jos synnytit keisarileikkauksella, me haluamme tässä kohtaa suositella, että odotat synnytyksen jälkeen vähintään vuoden ennen uutta raskautta. Tämä vähentää leikkausarven aiheuttamien komplikaatioiden riskiä.
Gynekologinen tutkimus
Gynekologinen tutkimus synnytyksen ja raskauden jälkeen on tärkeä, siitä riippumatta, synnytitkö alateitse vai keisarileikkauksella. Terveydenhoitaja tutkii mahdolliset repeämät ja ottaa papa-kokeen, jos synnytyksestä on kulunut tarpeeksi aikaa ja jälkivuoto on lakannut. Tutkimuksen aikana saat myös tietoa muista vaivoista, kuten herkistä tai kuivista limakalvoista ja painon tunteesta. Painon tunne emättimessä on yleinen vaiva synnytyksen jälkeen. Voi myös tuntua siltä, että emättimessä on jotakin, mikä ei kuulu sinne. Tämä on yleensä aivan normaalia, ja syy on kohdun ja limakalvojen turvotus. Se voi kuitenkin olla merkki kohdunlaskeumasta tai emättimen seinämien heikkoudesta. Myös lantionpohjan lihasten vaurioituminen synnytyksen yhteydessä, jota voi olla vaikea havaita, on yleistä. Vauriot voivat ilmetä viikkojen tai kuukausien päästä synnytyksestä.
Luota omiin tuntemuksiisi. Ellei jokin tunnu olevan kohdillaan, hakeudu lääkäriin. Voi olla vaikea selittää sanoin, mikä tuntuu erilaiselta, joten luota omiin tuntemuksiisi, esitä kysymyksiä ja kuvaile tuntemuksiasi. Terveydenhoitaja osaa vastata kysymyksiisi ja seuraa tarvittaessa tilaasi.
Lantionpohjan lihasten supistus
On tärkeää, että tutkitutat lantionpohjan lihakset ja niiden kunnon. Raskaus on ollut iso rasitus, ja kun voimasi palaavat, sinun tulee harjoittaa lantionpohjan lihaksia oikealla tavalla. Tarkastuksen yhteydessä saat myös neuvoja siitä, miten teet harjoitukset oikein. Jälkitarkastus kuuluu perusterveydenhuollon raskauden seurantaan ja äidin seurantaan raskauden jälkeen. Se tarjotaan kaikille synnyttäjille, sekä alateitse että keisarileikkauksella synnyttäneille.
Lähteet:
- Hatice Kahyaoglu Sut. & Petek Balkanli Kaplan. (2016). Effect of pelvic floor muscle exercise on pelvic floor muscle activity and voiding functions during pregnancy and the postpartum period. Neurourol Urodyn.l Mar;35(3):417-22. DOI: 10.1002/nau.22728
- Janson, P.O. & Landgren, B. (red.) (2010). Gynekologi. (1. uppl.) Lund: Studentlitteratur.
- Kaplan, A. (red.) (2009). Lärobok för barnmorskor. (3., omarb. uppl.) Lund: Studentlitteratur.
- Myles, M.F., Marshall, J.E. & Raynor, M.D. (red.) (2014). Myles textbook for midwives. (16th edition). Edinburgh: Elsevier.
- Savage S. J. (2020). A Fourth Trimetser Action Plan for Wellness. The Journal of Perinatal Education. Apr 1;29(2):103-112. DOI: 10.1891/J-PE-D-18-00034