Verenvuoto on edelleen normaalia, mutta vuodon määrän tulisi vähitellen vähetä ja vuodon värin tulee muuttua kirkkaan punaisesta tummanruskeaksi. Neljä viikkoa synnytyksestä mahdollisen repeämän ei enää tule olla kipeä. Jos repeämä edelleen aiheuttaa kipua, ota yhteyttä neuvolaan ja pyydä päästä tarkastukseen.
Siitä riippumatta, oletko yksin vai onko teitä kaksi jakamassa vanhemmuutta, tuki ja läheisten ihmisten verkosto ovat arvokkaita tuoreelle vanhemmalle. Tulet ehdottomasti kokemaan hetkiä, jolloin sinä itse ja te molemmat tarvitsette omaa aikaa kerätäksenne voimia tai huomioidaksenne parisuhdettanne.
Sinulle, joka imetät
Imettävä äiti on saattanut selvitä alkuajan haasteista, ja imettämisestä on tullut rutiinia. Voi kuitenkin olla, että imettäminen on ollut kamppailua hankaluuksien, erilaisten vaivojen ja kivun kanssa.
Ellei imetys toimi, voit aina turvautua lisämaitoon äidinmaidonkorvikkeen muodossa, jos se helpottaa tilannettasi. Jos tilanne on ylitsepääsemättömän vaikea, voit aina myös lopettaa imettämisen. Mikään valintasi ei tee sinusta sen huonompaa vanhempaa. Vauvat kehittyvät normaalisti myös korvikkeen avulla. Jos haluat jatkaa imettämistä, mutta sinusta tuntuu, että tiellä on edelleen hankaluuksia, älä emmi pyytää apua. Muista, että tämä päätös on sinun päätöksesi. Jos haluat jatkaa imettämistä, mutta se tuottaa vaikeuksia, sinulla on oikeus saada apua ja tukea. Neuvolan terveydenhoitaja opastaa imettämisessä, ja monissa kaupungeissa on imetysvastaanottoja.
Imetysoppaassa on tietoa, jonka me toivomme auttavan sinua niissä monissa tilanteissa, joita imetysaikana saattaa tulla eteen.
Uni
Kaikki vauvat ovat omanlaisiaan. Jotkut heistä nukkuvat yöt läpeensä, nukahtavat tyytyväisinä ja heräävät tyytyväisinä – monet eivät. Jotkut vauvat eivät koskaan vaikuta olevan tyytyväisiä, ja he itkevät tai vaativat jatkuvaa lohdutusta, öisinkin.
Vanhempana et voi mitenkään vaikuttaa siihen, miten vauvasi käyttäytyy. Yritä jakaa vastuuta vauvasta, jos vain mahdollista. Järjestä itsellesi helpotusta, hengähdyshetkiä ja aikaa itsellesi – varsinkin, jos olet yksinhuoltaja. Voit saada apua ja tukea neuvolan univalmennuksen kautta. Vauvan herkeämätön itku voi olla merkki koliikista, ja jos vauvalla on koliikki, sekä sinä että vauvasi tarvitsette neuvolan apua ja tukea.
Palautuminen
Ajan myötä saat luotua arkeen rutiineja, mutta arjessa eteen tulee koko ajan myös uusia haasteita. Me haluamme muistuttaa sinua yhdestä asiasta, joka helposti unohtuu: kehosi on fantastinen. Jos mietit hetken aikaa, mitä kehosi on käynyt läpi, ymmärrät, että on itsestään selvää, että palautuminen vaatii aikaa. Anna sen viedä aikaa, älä stressaa. Luot paranemiselle parhaat mahdolliset edellytykset, kun annat itsesi ja kehosi toipua rauhassa. Luultavasti on olemassa joitakin asioita, joihin tunnet pystyväsi, mutta joiden on paras antaa vielä odottaa. Yksi tällainen asia on lenkkeily ja pitkät kävelylenkit. Lihakset, nivelsiteet ja jänteet ovat olleet kovalla rasituksella pitkän aikaa, ja niiden palautuminen vie aikaa. Älä ota paineita kuntoilun aloittamisesta. Ajattele mieluummin, että sinun pitäisi levätä itsesi kuntoon. Kuuntele kehoasi ja lisää fyysistä aktiivisuutta asteittain.
Pysähdy hetkeksi miettimään, miten oikein voit. Jos kyyneleet ovat lähellä tai jos mielialasi on maassa ja tunnet alakuloa useita kertoja päivässä, voi olla viisasta jutella asiasta neuvolan terveydenhoitajan kanssa. Hän voi järjestää sinulle tukea.
Myös pelkkä jutteleminen voi tuoda helpotusta. Voinnistasi ja mielialastasi riippumatta, anna itsellesi aikaa pohtia omia tunteitasi. Ajatusten kirjaaminen päiväkirjaan voi olla suuri apu. Luulemme muistavamme, miltä meistä tuntui tietyssä hetkessä, mutta itse asiassa emme saa aina palautettua mieleen edes sitä, mitä tunsimme muutama päivä sitten. Sen lisäksi, että tunteistaan kirjoittaminen saattaa tuntua hyvältä, päiväkirjan avulla voit myös palata ajassa takaisinpäin ja nähdä, miten hyvinvointisi on muuttunut matkan varrella. Siitäkin saattaa jossakin tilanteessa olla apua.
Lähteet:
- Janson, P.O. & Landgren, B. (red.) (2010). Gynekologi. (1. uppl.) Lund: Studentlitteratur.
- Kaplan, A. (red.) (2009). Lärobok för barnmorskor. (3., omarb. uppl.) Lund: Studentlitteratur.
- Myles, M.F., Marshall, J.E. & Raynor, M.D. (red.) (2014). Myles textbook for midwives. (16th edition). Edinburgh: Elsevier.
- Savage S. J. (2020). A Fourth Trimetser Action Plan for Wellness. The Journal of Perinatal Education. Apr 1;29(2):103-112. DOI: 10.1891/J-PE-D-18-00034