Lapsen liikkuminen kohdussa on yksilöllistä. Toiset liikkuvat paljon ja toiset vähemmän ja myös vuorokaudenaika voi vaihdella. Lapsen liikkeet voivat myös olla niin pieniä, että niitä voi olla hankalaa tai mahdotonta huomata. Lapsi potkii ja harjoittelee hengittämistä ja nielemistä, tarttumisheijastetta ja imemistä. Kaikki liikkeet eivät ole potkuja.
Siihen, miten odottava äiti tuntee sikiön liikkeet, vaikuttaa lapsen persoonallisuus, lapsen asento kohdussa ja istukan sijainti kohdussa.
On olemassa suuntaviivoja siitä, miten usein sinun tulisi tuntea lapsen liikkeitä raskauden aikana. Useimmat odottavat äidit tuntevat lapsen liikkeet ensimmäistä kertaa noin viikolla 20. Jos istukka on kohdun etuosassa, raskauden alkuvaiheessa on usein vaikeata huomata liikkeitä, mutta raskauden edetessä tunnet ne selvästi.
Kun olet alkanut tuntea lapsen liikkeitä, seuraava askel on kuulostella niitä joka päivä. Useimmat tuntevat liikkeitä päivittäin viikon 25 tienoilla. Kun lapsen liikkeet tuntuvat päivittäin, sinun tulee seurata niitä joka päivä. Voit myös alkaa tunnistamaan, milloin lapsi on hereillä. Kohdussa lapsella on usein hereilläolohetki iltaisin äidin rentoutuessa. Päiväsaikaan ollessasi itse liikkeellä lapsen liikkeiden tunteminen voi olla hankalampaa, ja joudut ehkä pysähtymään hetkeksi kuulostelemaan tunteaksesi niitä.
Tämän jälkeen voit alkaa tunnistamaan juuri sinun lapsesi tapoja liikkua. On hyvä, jos sinulla on käsitys lapsen liikkumistavoista viikkojen 28–29 tuntumassa. Saatat esimerkiksi tuntea liikkeitä aamuisin, iltaisin tai lounasaikaan, ehkä aina syödessäsi tai makuulle mennessäsi. On hyvä opetella tunnistamaan, miten ja milloin tunnet lapsesi liikkeet. Eräs hyvä keino tutustua lapsen liikkumistapaan on viettää pieni hetki päivässä lapsen liikkeisiin keskittyen. Aseta aika (esim. 15 minuuttia), käy makuulle ja kuulostele, liikkuuko lapsi, miten voimakkaita hänen liikkeensä ovat ja tuntuvatko liikkeet samalta kuin yleensä. Voit samalla menetelmällä myös tunnistaa, että lapsi liikkuu tavalliseen tapaansa, jos lapsen liikkeet yhtäkkiä huolestuttavat sinua. Menetelmää kutsutaan nimellä Mindfetalness.
Aktiivisen lapsen liikkumistavat on toki helpompi tunnistaa kuin rauhallisen lapsen. Myös lapsen asento kohdussa voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon äiti tuntee lapsen liikkeitä. Esimerkiksi lapsen potkut ulospäin on helpompi huomata kuin selkäpuolelle suuntautuvat potkut.
Jos sinusta tuntuu, että lapsi liikkuu tavallista vähemmän tai että liikkeet ovat normaalia vaimeampia, olet kokeillut kuulostelumenetelmääsi eikä lapsen vastaus ole samanlainen kuin mihin olet tottunut, käänny terveydenhuollon puoleen.
Lähteet:
- Akselsson A, Lindgren H, Georgsson S, Pettersson K, Steineck G, Skokic V, Rådestad I. Mindfetalness to increase women's awareness of fetal movements and pregnancy outcomes: a cluster-randomised controlled trial including 39 865 women. BJOG. 2020 Jun;127(7):829-837. doi: 10.1111/1471-0528.16104. Epub 2020 Feb 8. PMID: 31971325.
- Kaplan, A. (red.) (2009). Lärobok för barnmorskor. (3., omarb. uppl.) Lund: Studentlitteratur.