andra vecka_431241622

Toinen viikko synnytyksen jälkeen

Karin Norrbrink

ByKarin Norrbrink

Kätilö

Jälkivuoto on nyt muuttunut tummanpunaiseksi tai ruskeaksi, koska nyt veri hyytyy. Tämä kuuluu paranemiseen ja on täysin normaalia. Pidä silmällä vuodon määrää (lisääntyykö vuoto?), alavatsakipuja tai kuumetta sekä jälkivuodon mahdollista voimakasta/pahaa hajua. Nämä voivat olla tulehduksen merkkejä. Jos sinulla on tulehduksen oireita, ota yhteyttä terveyskeskukseen tai päivystykseen. Voit myös kysyä neuvolasta, mistä saat apua, mutta huolehdi siitä, että saat apua mahdollisimman pian. Luultavasti sinut ohjataan sairaalan päivystysvastaanotolle.

Jos rasitat itseäsi liikaa, sinulla voi esiintyä niukkaa verenvuotoa tai voit huomata, että jälkivuoto muuttuu kirkkaan punaiseksi. Silloin kyseessä on uusi verenvuoto, mikä voi olla merkki siitä, että istukan jättämä haava on alkanut vuotaa verta uudestaan. Se ei ole vakavaa, mutta viestii kuitenkin, että sinun tulee ottaa rauhallisemmin. Muista levätä, ja lisää aktiivisuutta vähä vähältä siinä tahdissa, mikä tuntuu hyvältä sinusta itsestäsi. Jos olet epävarma tai jos verenvuoto ei lakkaa, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Jos verenvuoto on runsasta, sinun täytyy hakeutua hoitoon. Saatat tarvita lääkettä, joka edesauttaa kohdun supistumista.

Miten voit?

Ovatko tunteesi tasaantuneet vai onko olosi pahempi kuin koskaan? Saatko nukuttua? Onko sinulle joku henkilö lähelläsi, jonka kanssa voit puhua kaikesta kokemastasi ja tunteistasi? Monet tuoreet vanhemmat kokevat alakuloisuutta ja riittämättömyyden tunnetta. Ajatuksia voi olla vaikeaa ilmaista sanoin, mutta yritä kertoa läheisillesi, mitä mielessäsi liikkuu, niin he voivat tukea sinua. Jos koet, ettei olosi helpota, sinulla saattaa olla synnytyksen jälkeinen masennus. Jos näin on, tarvitset apua.

Noin 15 prosenttia tuoreista äideistä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sinulla voi olla vaikeaa tuntea oloasi onnelliseksi tai hankaluuksia keskittyä, saatat nukkua huonosti tai voit tuntea syyllisyyden tunnetta, toivottomuutta, ahdistusta, huolta tai paniikkia, mielialasi voi vaihdella ja ruokahalusi voi hävitä tai kasvaa, voit tuntea itsesi nääntyneeksi, haluta eristäytyä ja mielessäsi voi käydä ajatuksia itsesi tai muiden vahingoittamisesta. Synnytyksen jälkeinen masennus on psyykkinen sairaus, jota et pysty itse hoitamaan, eikä sinun pidä yrittää selviytyä tilanteesta ilman apua. Tarvitset ammattilaisen apua, ja saadaksesi apua ja hoitoa voit ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon tai neuvolaan.

Kun vauvasi on noin seitsemän päivän ikäinen, on ensimmäisen neuvolakäynnin aika. Neuvolassa saattaa olla mahdollisuus osallistua äitiryhmään tai tutustua muihin tuoreisiin vanhempiin. Neuvolasta saat apua myös alakuloon, joten älä emmi kertoa olostasi saadaksesi apua, johon sinulla on oikeus.

Sinulle, joka olet synnyttänyt alateitse

Jos sait synnytyksessä repeämän, se yleensä paranee kahden viikon kuluessa. Mahdolliset ompeleet ovat kuitenkin paikallaan kauemmin, ja mahdollinen kiristävä tai polttava tunne voi johtua ompeleista. Elleivät ompeleet haittaa sinua, ne sulavat ja putoavat pois itsestään 2–3 viikon kuluttua, käytetystä materiaalista riippuen. Jos repeämän ompelemisessa käytetty lanka on sulamatonta, ompeleet täytyy poistaa, ja se tehdään noin kymmenen päivän päästä. Nykyisin sulamatonta lankaa käytetään kuitenkin harvoin.

Jos jäljellä olevat ompeleet häiritsevät sinua, ota yhteyttä neuvolaan, missä terveydenhoitaja voi tutkia repeämän ja poistaa ompeleet, joita ei enää tarvita.

Sinulle, joka olet synnyttänyt keisarileikkauksella

Keisarileikkauksen jälkeen iholla olevan haavan parantuminen kestää noin kymmenen päivää. Saatat kuulla erilaisia ohjeita siitä, miten kauan haavalla on käytettävä sidettä. Muista, että uusi iho on ohutta ja sitä täytyy tukea, ettei se veny. Arpi tulee myös suojata auringolta, ettei se tummu. Käytä siksi sidettä arven päällä, jos se tuntuu sinusta mukavalta. Käytä leveää haavateippiä ja kiinnitä teippi pituussuunnassa. Vaihda teippi sen reunojen irrotessa sekä suihkussa käydessäsi. Voit pehmittää teippiä vedellä tai ihoöljyllä, ennen kuin otat sen pois, niin teipin vaihto ei ole niin epämukavaa.

Jos arven ulkonäkö on sinulle tärkeä asia, me suosittelemme, että, teippaat haavaa kuuden viikon ajan. Muista, että arven paraneminen vie aikaa ja tiedät vasta noin kuuden kuukauden kuluttua, miltä arpesi näyttää.

Sinulle, joka imetät

Rinnat turpoavat usein imetysten välissä, tai kun alkaa olla aika imettää. Sinun on hyvä pitää silmällä merkkejä, jota kertovat maitotiehyen tukoksista. Voi olla hankala erottaa, mikä on mitäkin. Rintojen turvotus maidon noustessa häviää imetettyäsi, maitotiehyen tukokseen liittyvä turvotus ei. Punoitus, kipu ja lämpö ovat merkkejä maitotiehyeen tukkeutumisesta.

Maitotiehyttukoksen riskin pienentämiseksi suosittelemme, että imetät vauvantahtisesti ja pumppaat maitoa rinnoista tarpeen mukaan. Älä pumppaa liian usein, ellet sitten halua lisätä maidontuotantoa. Mitä enemmän stimuloit rintoja, sitä enemmän maitoa ne tuottavat. Yritä sen sijaan lievittää turvonneiden ja kivistävien rintojen aiheuttamaa painetta.

Lämpimällä vedellä suihkuttaminen voi auttaa lievittämään painetta. Toinen vaihtoehto on niin kutsuttu RPS-tekniikka (reverse pressure softening). Aseta sormet nännin ympärille ja paina kevyesti. Jatka painamista, kunnes maito virtaa ulos. Älä liikuttele sormiasi painaessasi, koska se stimuloi maidontuotantoa.

Vältä ulkosalla imettämistä kylmällä ilmalla äläkä istu vetoisissa tai kylmissä paikoissa. Pukeudu siten, että rintasi pysyvät lämpiminä, koska kylmä ilma voi sekä aiheuttaa että pahentaa maitotiehyttukoksia. Voit myös ostaa SPC-hiutaleita (erikoisprosessoituja kaurahiutaleita, ”Specially Processed Cereals”) apteekista. Ripottele hiutaleita jugurttiin vähentääksesi maitotiehyttukoksen riskiä. Jos sinulla on ongelmia tukkeutuvien maitotiehyiden kanssa, käänny neuvolan tai imetysvastaanoton puoleen.

Lähteet:

  • Janson, P.O. & Landgren, B. (red.) (2010). Gynekologi. (1. uppl.) Lund: Studentlitteratur.
  • Kaplan, A. (red.) (2009). Lärobok för barnmorskor. (3., omarb. uppl.) Lund: Studentlitteratur.
  • Myles, M.F., Marshall, J.E. & Raynor, M.D. (red.) (2014). Myles textbook for midwives. (16th edition). Edinburgh: Elsevier.
  • Savage S. J. (2020). A Fourth Trimetser Action Plan for Wellness. The Journal of Perinatal Education. Apr 1;29(2):103-112. DOI: 10.1891/J-PE-D-18-00034
  • Stewart E. D. & Vigod N. S. (2019). Postpartum Depression: Pathophysiology, Treatment, and Emerging Therapeutics. Annu Rev Med. Jan 27;70:183-196. DOI: 10.1146/annurev-med-041217-011106