Vanhempainvapaa on monille yksi elämän hienoimmista ajoista. Silloin saa sukeltaa täysin vauvan maailmaan, jakaa arjen yhdessä ja rakentaa perhe-elämän perustaa. Samalla se voi olla myös melko yksinäistä ja kuormittavaa aikaa. Se, kuinka hyvin vanhempainvapaalla viihtyy, ei kerro mitään siitä, kuinka paljon rakastaa lastaan. Siihen vaikuttavat enemmän esimerkiksi se, miten suhtautuu toistuvaan arkeen, lastenlauluihin ja vaunulenkkeihin – sekä se, nauttiiko vai kärsiikö siitä, että on poissa työpaikalta, tai kuinka suuri tarve on omalle ajalle.
Vanhempainvapaa kumppanille
Se, että isät ja toinen vanhempi ovat päivisin lapsen kanssa kotona, on melko uusi ilmiö. Vielä melko hiljattain oli lähes itsestään selvää, että jos joku jäi kotiin lapsen kanssa, se oli synnyttänyt vanhempi. Vasta vuonna 1978 Suomessa astui voimaan laki isyyslomasta. Sitä on uudistettu vuosien saatossa ja vuonna 2022 astui voimaan perhevapaauudistus, joka kiintiöi päiväraha-aikaa molemmille vanhemmille.
Harvinaista, että mies on kotona alle vuoden ikäisen lapsen kanssa
Vielä nykyäänkin isät vastaavat vain noin neljäsosasta vanhempainvapaapäivien käytöstä. Tilastollisesti on harvinaista, että mies on kotona alle vuoden ikäisen lapsen kanssa, vaikka käytännössä lähes jokaisella isällä on nykyään siihen mahdollisuus.
Se, että käyttö on edelleen vähäistä, on miesten oma tappio. Monet jäävät paitsi lapsen elämän vaiheista, joita ei saa takaisin, eikä yhteistä, pitkää kahdenkeskistä aikaa synny samalla tavalla. Lisäksi se vanhempi, joka ei ole ollut vanhempainvapaalla, on usein vähemmän “kartalla” kuin toinen – se, joka tietää missä kaikki on ja miten arjen tilanteet yleensä ratkaistaan. Jos toinen vanhempi on kotona selvästi pidempään, hänestä tulee helposti “lastenhoidon pomo”. Epätasapainoinen vallanjako alusta asti ei ole paras lähtökohta perhe-elämälle.
Usein synnyttänyt vanhempi on kotona ensimmäisen ajan ja sen jälkeen toinen vanhempi ottaa “viestikapulan” haltuunsa. Tämä toimii useimmille hyvin, ja se on myös tarpeen, jos vauvaa imetetään täysimetettynä. Myös raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen vie aikaa. Osa perheistä jakaa vapaan kuitenkin toisin, esimerkiksi vuoroviikoin tai niin, että on vanhempainvapaalla osan viikosta ja tekee töitä osan viikosta.
Oikeudet ja velvollisuudet
On tärkeää muistaa, ettei ole mitään “kirjoittamatonta luonnonlakia”, jonka mukaan synnyttäneen vanhemman pitäisi olla vanhempainvapaalla kumppania pidempään. Valtion tavoite on, että vapaata jaetaan mahdollisimman tasan. Siksi koko järjestelmä on ylipäätään olemassa.
Rahat kuuluvat molemmille vanhemmille yhtä lailla. Se tarkoittaa sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Velvollisuutta olla vanhempainvapaalla – etenkin jos oma kumppani ei halua olla kotona loputtoman pitkään. Ja oikeutta olla vanhempainvapaalla myös silloin, jos kumppani haluaisi olla kotona mahdollisimman pitkään. Jos molemmat haluavat olla kotona pitkään, voi olla järkevää käyttää vanhempainrahaa säästeliäämmin, jotta kenenkään ei tarvitse tehdä turhia kompromisseja.
Lähteet: