Raskausaika on herkkä vaihe niille, jotka taistelevat syömishäiriöajatusten kanssa. Vatsan kasvaminen ja painonnousu voivat olla haastavia niille, joilla on tai on ollut syömishäiriö.
Tietoisuus siitä, että raskausaika tuo mukanaan sekä fyysisiä että psyykkisiä muutoksia, saattaa auttaa välttämään vanhoihin kaavoihin palaamisen. On tärkeää kertoa neuvolan henkilökunnalle tai jollekin luotettavalle henkilölle, jos ongelmat pahenevat.
Kerro myös, jos sinulla on aikaisemmin ollut syömishäiriö. Saatat tuntea, että se on mennyttä elämää, mutta tosiasia on, että ajatukset voivat palata. Jo pelkästään aiheesta keskustelu voi auttaa saamaan perspektiiviä ja vähentämään huolta – ja tehdä raskaudesta iloisemman.
Lääketieteellisen seurannan merkitys
Raskaana olevat syömishäiriöiset kuuluvat korkean riskin ryhmään ja tarvitsevat terveydenhuollon apua ja tukea. Syömishäiriöstä kärsivällä on suurempi riski synnytyksen aikaisille komplikaatioille, kuten ennenaikaiselle synnytykselle, alhaiselle syntymäpainolle, raskausmyrkytykselle ja keskenmenolle. Oikeanlaisen tuen avulla nämä riskit voivat vähentyä tai niitä voidaan välttää.
On tärkeää, että sinulla on alusta asti tukenasi erikoistunut tiimi, joka sisältää esimerkiksi ravitsemusterapeutin ja psykologin. Mikäli kamppailet syömishäiriön kanssa ja yrität saada lapsia, on tärkeää puhua asiantuntijan kanssa. Stressi, alhainen kalorimäärä ja liiallinen liikunta voivat aiheuttaa hedelmättömyyttä estämällä ovulaatiota.
Oireiden hallinta
On tärkeää muistaa, että moni voi parantua syömishäiriöstään raskauden aikana. Kohdussa kasvava lapsi motivoi ottamaan sairauden hallintaan. Lopulta onnistutaan lopettamaan ahmiminen tai oksentaminen tai syödään enemmän ja liikutaan vähemmän – lapsen vuoksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että taustalla oleva ongelma häviäisi automaattisesti. Monille tulee takaisku, kun lapsi on syntynyt. Karolinska instituutin tutkimukset osoittavat, että 12,8 % (yli joka kymmenes tuore äiti) voi kärsiä syömishäiriöstä verrattuna 5,3 % raskaana olevista.
Mahdollisuus pysyvään muutokseen
Raskaus ja vanhemmuus voivat myös olla tie pysyvään muutokseen. Vanhoja kaavoja rikotaan ja hyvät rutiinit tulevat jäädäkseen. Keho, josta on pitkään tykätty todella vähän, saa uuden tarkoituksen ja uuden arvon, josta nauttia. Lapsen saaminen ja uuden perheen tulevaisuuden hahmottaminen voivat olla se motivaattori, jota tarvitaan ongelmien ratkaisemiseksi. Mahdollisuuden lisäämiseksi; keskustele neuvolassa ajatuksistasi ja siitä, millaista tukea tarvitset.
Ensimmäiset hetket uutena äitinä
Syömishäiriöstä kärsivälle tai siitä kärsineelle voivat ensimmäiset hetket uutena äitinä tuntua erityisen haastavilta. Sairauden uusiutumisriski kasvaa synnytyksen jälkeen, kuten aiemmin mainittu. Myös riski synnytyksen jälkeiseen masennukseen kasvaa syömishäiriöitä sairastavilla äideillä.
Ruokaan, kehoon ja syömiseen liittyvät ongelmat vanhemmuuden yhteydessä ovat siis erittäin vakavia. Syömishäiriöt ovat vaarallisia sairauksia, jotka vaativat hoitoa. Ongelmistaan avoimena oleminen, myös lapsen syntymän jälkeen, on ratkaisevassa asemassa oikean tuen saamiseksi. Uskalla pyytää apua! Tämä on tärkeää sekä sinulle että lapsellesi. Sinun ei tarvitse selvitä tästä yksin.
Neuvoja:
Jos olet tässä tilanteessa, on sinun hyvä keskittyä seuraaviin asioihin:
- Pidä tavoitteena terveen painon ylläpito
- Luo terveellinen ruokavalio ravitsemusterapeutin avulla
- Luo tasapainoiset liikuntatottumukset
- Aloita tai jatka terapiassa käymistä
Jos odotat lasta, sinun tulisi:
- Informoida terveydenhoitajaasi ja lääkäriäsi syömishäiriöstäsi
- Pitää tavoitteena terveen painonnousun ylläpitoa
- Huolehtia kehostasi
- Jatkaa terapiaa
Jos olet juuri saanut lapsen, sinun tulisi:
- Pyytää apua ystäviltä ja perheeltä, koska on suurempi riski kärsiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta
- Jatkaa terapiaa
- Antaa ravitsemusterapeutin ohjata sinua uuteen ruokavalioon, koska sinulle on riski sairauden uusiutumiselle synnytyksen jälkeen
Tietoa syömishäiriödiagnooseista
Anoreksia nervosa
Anoreksialle on ominaista huomattavan alhainen paino, vääristynyt kehonkuva ja itsetunto, joka on voimakkaasti sidoksissa painoon ja vartalonmuotoon. Pelko lihomisesta tai liikalihavuudesta johtaa tiukkoihin dieetteihin ja paastoon. Tähän liittyy usein pakonomaista liikuntaa.
Bulimia nervosa
Bulimiassa henkilö menettää ruokahalunsa hallinnan ja ahmii suuria määriä ruokaa. Tähän liittyy kompensointia oksentamalla, käyttämällä laksatiiveja, paastoamalla tai pakonomaisella harjoittelulla.
Ahmimishäiriö
Ahmimishäiriö muistuttaa bulimiaa syömisen hallinnan menettämisessä, eli ahmitaan suuria määriä ruokaa lyhyessä ajassa. Ahmimishäiriössä ei kuitenkaan pyritä eroon ruoasta samassa määrin kuin bulimiassa. Ahmimishäiriötä pidetään yleisimpänä syömishäiriömuotona.
Atyyppinen syömishäiriö
Monet eivät täytä kaikkia syömishäiriön diagnostisia kriteerejä. Tällöin käytetään yleensä jotakin atyyppista syömishäiriödiagnoosia. On väärinkäsitys, että tämä olisi lievempi syömishäiriön muoto.
ARFID
Välttävä/rajoittava syömishäiriö (tai Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder-ARFID) tarkoittaa pitkäaikaista rajoitettua syömistä, joka johtaa ravinnepuutokseen tai painon laskuun. Toisin kuin muissa syömishäiriödiagnooseissa, motiivina ei ole laihtuminen tai kehon tyydyttämättömyys.
Lähteet: