livi-po-QSAvb9eXvKA-unsplash

Apua jalkakramppeihin raskaudenaikana

Preglife

ByPreglife

Vi har valt att samarbeta med experter som har en omfattande erfarenhet för att du ska få så relevant och faktabaserad information som möjligt under din graviditet, efter födseln och de första 2 åren med ditt barn.

Krampit jaloissa, pohkeissa tai jalkaterissä ovat yleisiä raskauden aikana. Usein niitä tulee erityisesti iltaisin tai öisin, ja ne voivat olla sekä kipeitä että yllättäviä. Vaikka krampit voivat tuntua voimakkailta, ne ovat yleensä vaarattomia – ja niitä voi sekä ehkäistä että lievittää monin tavoin.

Miksi raskauden aikana tulee kramppeja?

  • Lisääntynyt kuormitus lihaksille – kun keho kantaa enemmän painoa kuin normaalisti, jalkojen ja jalkaterien kuormitus muuttuu. Lihakset työskentelevät eri tavalla kuin aiemmin, mikä voi altistaa niitä krampeille.
  • Muuttunut verenkierto – raskaus vaikuttaa kehon verenkiertoon. Jalkojen verenkierto voi muuttua, minkä vuoksi lihakset reagoivat helpommin krampeilla – erityisesti öisin, kun verenkierto on rauhallisempaa.
  • Enemmän painetta hermoihin ja verisuoniin – vauvan kasvaessa kohtu voi painaa jalkoihin johtavia hermoja ja verisuonia. Tämä voi lisätä kramppien riskiä, erityisesti raskauden loppupuolella.
  • Väsymys ja ylirasitus – jo valmiiksi väsyneet tai jännittyneet lihakset voivat supistella ja krampata useammin. Paikallaanolo, pitkäaikainen seisominen tai liiallinen liikunta voivat pahentaa oireita.

Mikä kramppeihin auttaa?

  1. Venyttele lihaksia – erityisesti ennen nukkumaanmenoa. Pohkeiden ja jalkojen hidas venyttely ennen nukkumaan menemistä voi vähentää yöllisiä kramppeja.
  2. Pidä kehosi liikkeessä. Säännöllinen liikunta, kuten kävely, kevyt voimaharjoittelu tai raskausjooga, voivat parantaa verenkiertosi ja tehdä lihaksista vähemmän alttiita krampeille. Yksinkertainen arjen vinkki! Tee varpailleennousuja hampaiden pesun aikana. Näin voit aktivoida pohjelihaksia, lisätä verenkiertoa ja auttaa ehkäisemään kramppeja – ilman että varaat harjoitteluun erikseen aikaa.
  3. Juo riittävästi vettä. Neste auttaa lihaksia toimimaan optimaalisesti. Jos keho on kuivunut, lihakset ovat herkempiä krampeille.
  4. Levää tarvittaessa – mutta vältä liian pitkää paikallaan oloa. On tärkeää löytää tasapaino aktiivisuuden ja palautumisen välillä. Pitkät paikallaan olon jaksot voivat lisätä kramppien riskiä.
  5. Hieroa kramppaavaa aluetta. Pohkeen kevyt hierominen voi auttaa lihaksia rentoutumaan krampin jälkeen. Myös lämpö, esimerkiksi lämmin suihku tai lämpötyyny voivat auttaa.
  6. Käytä tarvittaessa tukisukkia. Tukisukat voivat parantaa jalkojen verenkiertoa ja vähentää turvotusta, mikä puolestaan voi tehdä lihaksista vähemmän alttiita krampeille.

Milloin pitää olla yhteydessä terveydenhuoltoon?

Krampit ovat lähes aina vaarattomia, mutta ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos:

  • krampit ovat erittäin voimakkaita eivätkä mene ohi,
  • kipua tai turvotusta ilmenee vain toisessa jalassa tai
  • alue on lämmin tai punainen.

Nämä oireet voivat joskus vaatia kätilön tai lääkärin arviota.

Lähteet:

  • 1177.se
  • NHS (National Health Service)
  • ACOG (American College of Obstetricians and Gynecologists)