Noin 1,5 % kaikista synnytyksistä on kaksossynnytyksiä, ja noin puolet näistä tapahtuu ennen raskausviikkoa 37. Itse raskaus on yleensä raskaampi ja vaikeampi odottajalle. Erilaisten komplikaatioiden riski on suurempi sekä äidillä että lapsilla. Tämän takia odotusaikana tehdään tarkastuksia tiheämmin, ja lapset syntyvät ennen raskausviikkoa 37–38, jos kaikki on sujunut normaalisti siihen saakka. Jos aikomus on synnyttää alakautta, pitää ensimmäisenä syntyvän kaksosen, A-kaksosen, olla pää tarjoutuvana. Toisen kaksosen tarjonnalla ei ole niin suurta merkitystä, koska se voi muuttua ensimmäisen lapsen synnyttyä.
Avautumis- ja ponnistusvaiheet ovat periaatteessa samanlaiset kuin yhden lapsen synnytyksessä. Ensimmäisen lapsen synnyttyä tutkitaan viipymättä, missä asennossa toinen lapsi on. Jos lapsi on pää tarjoutuvana, mikä on paras vaihtoehto, ja lapsen sydänäänet ovat normaalit, ei tehdä mitään. Silloin odotetaan supistusten jatkumista ja toisen lapsen syntymistä. Nykyisin on tapana sanoa, että toisen lapsen syntymistä odotetaan noin 30 minuuttia, ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin. Tavallisin toimenpide on B-kaksosen kalvojen puhkaisu, niin että lapsivesi menee ja lapsi voi laskeutua synnytyskanavaan. Yleensä tällöin laitetaan myös supistuksia voimistava tippa ja useimmiten B-lapsi on syntynyt tunnin kuluessa. Molempien lasten synnyttyä syntyy vielä istukka, aivan kuten tavallisessa synnytyksessä. Istukka voi olla erinäköinen samanmunaisilla ja erimunaisilla kaksosilla.
Lähteet:
- Abascal, G., & Huss, M. S. (2018). Att föda. Bonnier Fakta.