Useimmissa tapauksissa vauva asettuu lantioon pää alaspäin jossain kohtaa viikkojen 32–38 välillä. Viikoilla 32–33 noin 10 % vauvoista on peppu alaspäin, eli perätilassa. Vauvan asento kohdussa on asia, jonka neuvolan terveydenhoitaja tarkistaa jokaisella käynnillä raskauden loppuvaiheessa.
Vaikka vauva olisi perätilassa viikolla 32, on usein lohdullista tietää, että suurin osa vauvoista kääntyy itse oikeaan asentoon raskauden loppua kohden. Joskus (noin 3–5 %:lla) vauva on kuitenkin perätilassa vielä raskauden lopussa. Silloin neuvolan terveydenhoitaja kirjoittaa sinulle lähetteen äitiyspolille niin sanottuun käännösyritykseen.
Milloin käännösyritys tehdään?
Jos vauva on perätilassa noin viikolla 36, tarjotaan sinulle käännösyritystä. Se tehdään yleensä viikkojen 36–38 välillä. Ulkokäännöksessä synnytyssairaalan lääkäri yrittää käsin, vatsan päältä, kääntää vauvan niin, että pää asettuu alaspäin lantioon. Käytännössä vauvaa yritetään saada tekemään “kuperkeikka” – ja noin joka toinen yritys onnistuu. Mitä aiemmin käännös tehdään, sitä helpompaa se usein on. Jos ulkokäännös tehdään liian aikaisin, voi vauva kääntyä takaisin perätilaan. Osa vauvoista on alusta asti sitkeitä omassa tarjonnassaan.
Miten käännösyritys etenee?
Ensin kätilö tunnustelee vatsaasi ja tekee niin sanotun ulkoisen palpaation, tunteakseen miten vauva on kohdussa. Sen jälkeen lääkäri tarkistaa ultraäänellä vauvan asennon, istukan sijainnin ja mittaa lapsiveden määrän. Vauvan tarjonta, istukan kiinnittymiskohta ja lapsiveden määrä vaikuttavat sekä onnistumisen todennäköisyyteen että mahdollisiin riskeihin.
Sen jälkeen sinulle laitetaan kanyyli eli ohut muovinen laskimokatetri käteen tai käsivarteen. Sen kautta voidaan antaa lääkettä, joka rentouttaa kohtua. Lääke voi aiheuttaa vapinaa, kuumotusta ja sydämentykytystä. Joidenkin mielestä nämä tuntemukset ovat epämiellyttäviä, joten niistä voi olla hyvä tietää etukäteen. Ne ovat vaarattomia ja menevät nopeasti ohi.
Lääkäri yrittää sitten käsin kääntää vauvan eteen- tai taaksepäin suuntautuvalla “kuperkeikalla”. Tämä kestää yleensä vain muutamia minuutteja.
Käännösyrityksen jälkeen vauvan sydänääniä seurataan KTG:llä eli sydänäänikäyrillä. Usein sinulle tehdään myös ultraääni ennen kotiin lähtöä, jotta voidaan varmistaa vauvan pysyneen pää alaspäin.
Kuinka kauan käännösyritys kestää?
Itse käännös kestää vain muutaman minuutin, mutta koko käynti valmisteluineen ja jälkiseurantoineen vie noin kaksi tuntia.
Onko käännösyrityksessä riskejä?
Komplikaatiot ovat harvinaisia, mutta joissakin harvoissa tilanteissa voidaan joutua tekemään keisarileikkaus. Erittäin harvinaisia mahdollisia komplikaatioita ovat lapsiveden meno tai istukan irtoaminen. Henkilökunta on varautunut tähän, ja sinulla on oikeus saada selkeää tietoa riskeistä ennen toimenpiteen aloittamista.
Käännös onnistuu noin 50 %:ssa yrityksistä
Kuten edellä mainittiin, käännösyritys onnistuu noin joka toisella kerralla. Jos se onnistuu, jatkat normaalisti neuvolan seurantakäyntejä. Jos se ei onnistu, voit joissain tapauksissa tulla uuteen käännösyritykseen – tai sitten tehdään suunnitelma mahdollisesta perätilasynnytyksestä tai keisarileikkauksesta. Sinulla on oikeus vaikuttaa päätöksentekoon, tavoitteena on valita sinulle parhaiten sopiva synnytystapa.
Voinko tehdä itse jotain, jotta vauva kääntyisi pää alaspäin?
On olemassa joitakin tekniikoita tai harjoitteita, joiden sanotaan parantavan äidin kehon ja vauvan tarjonnan “yhteensopivuutta” lantiossa. Niitä tukevaa tutkimusnäyttöä ei kuitenkaan ole, mutta osa naisista kokee niistä olleen apua. Kokeileminen on vaaratonta, mutta vältä harjoitteita, jos sinulla on jokin seuraavista oireista tai sairauksista:
- närästys
- kaihi
- korkea verenpaine
- sydän- ja verisuonisairaus
- polyhydramnion (liikaa lapsivettä)
- aiempi lonkkaleikkaus
- emätinvuoto/verenvuoto
- harjoitteet tuntuvat kivuliailta tai epämiellyttäviltä
Peppu ylös
Tämän harjoitteen tavoitteena on lisätä lantion tilavuutta vauvan liikkumisen helpottamiseksi. Aloita lattialla ja nojaa eteenpäin kyynärpäiden ja kyynärvarsien varassa. Anna pään roikkua rennosti käsien välissä. Nosta sitten polvet hieman korkeammalle alustalle – esimerkiksi sohvalle, sängyn reunalle tai tukevien tyynyjen päälle – niin, että peppu jää selvästi päätä korkeammalle. Pysy asennossa noin 1–2 minuuttia ja toista tarvittaessa muutaman kerran päivässä. Lopeta, jos tunnet kipua tai epämukavuutta.
Kylkimakuu
Tämä harjoitus voi lisätä lantion liikkuvuutta. Asetu kylkimakuulle lähelle sängyn tai sohvan reunaa niin, että ylempi jalka saa roikkua rennosti sängyn tai sohvan reunan yli. Alempi jalka jää alustalle. Pyri pitämään lonkat kohtisuoraan päällekkäin – voi olla hyödyllistä, että joku on kanssasi katsomassa ja varmistamassa, että asento on vakaa ja mukava. Pysy näin n. 5–10 minuuttia per puoli, mielellään kerran päivässä, jos se tuntuu sinusta hyvältä. Lopeta, jos tunnet kipua tai epämukavaa oloa.
Lähteet: