Useimmilla odottajilla on jossakin raskauden vaiheessa lantionalueen vaivoja ja kipuja. Olet varmasti kuullut häpyliitoskivuista tai häpyliitoksen löystymisestä.
Mitä häpyliitoskivut ovat?
Häpyliitoskivut kuuluvat luonnostaan raskauteen, ja niiden syynä on lantion ligamenttien ja nivelsiteiden pehmeneminen, mikä lisää lantion liikkuvuutta. Kaikilla ei ole liitoskipuja. Lantio muodostuu kahdesta lonkkaluusta, jotka yhdistyvät edessä toisiinsa häpyliitoksella (symfyysi, 2). Takapuolella lonkkaluut yhdistyvät ristiluuhun ristisuoliluunivelillä (SI-nivelet, 1).
Näitä niveliä vahvistaa voimakas ligamenttiverkosto, joka normaalitilassa pitää lantion lähes täysin liikkumattomana. Raskauden aikana keho erittää relaksiini-nimistä hormonia, jotta lantion joustavuus lisääntyy ja vauva mahtuu tulemaan lantion läpi syntyessään. Relaksiini pehmentää lantion ligamentteja ja nivelsiteitä lisäten siten lantion liikkuvuutta.
Häpyliitoskivut (symfyysikivut) ovat näin ollen luonnollinen osa raskautta ja lantion lisääntynyt liikkuvuus on edellytys lapsen syntymiselle emättimen kautta. Relaksiinin erittyminen alkaa jossakin vaiheessa raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana ja jatkuu synnytykseen asti. Pehmentymisen ansiosta lantion puoliskot liikkuvat raskauden edetessä yhä helpommin ja enemmän, joissakin tapauksissa myös synnytyksen jälkeen.
Odotuksen aikana myös ryhtisi muuttuu raskauden mukanaan tuoman painon myötä. Koska lisäpaino on enimmäkseen vartalon etupuolella, selän notko usein kasvaa, mikä lisää alaselän ja lantion kuormitusta.
Mikä kivun aiheuttaa?
Kiputuntemus välittyy aivoihin hermoimpulssien välityksellä. Lantion ligamenttien pehmetessä ja lantion liikkuvuuden kasvaessa lihakset joutuvat uusiin ääriasentoihin, mikä voi aiheuttaa kipua. Kivun taustalla voi olla myös se, että lihakset joutuvat raskaamman kuorman alla työskentelemään enemmän. Tämä puolestaan voi aiheuttaa kivuliaita lihaskramppeja. (Kipu voi olla peräisin hermoimpulsseista. Ligamenttien pehmetessä lantion nivelet voivat liikkua, jolloin hermoihin kohdistuva paine muuttuu. Hermoärsytys aiheuttaa lihasten supistumisen suojamekanismina. Nämä lihaskrampit ovat kivuliaita.)
Raskauteen liittyy aina hormonaalisia muutoksia ja painon nousua, mutta vain osa odottajista kärsii kivuista. Noin puolella odottajista on jossakin raskauden vaiheessa selkäkipuja, ja kolmanneksella heistä kivut ovat voimakkaita. Kipu voi vaihdella lievästä hyvinkin voimakkaaseen, ja joskus harvoin vaiva on niin tuskallinen, että tarvitaan kyynärsauvat tai pyörätuoli.
Häpyliitoskivut eivät kuitenkaan ole vaarallista sen enempää naiselle kuin lapsellekaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ennen raskautta paljon liikuntaa harrastaneilla naisilla riski saada vaivoja on pienempi. On myös osoitettu, että alaselän ja lantion vaivoista aikaisemmin tai aikaisemman raskauden yhteydessä kärsineillä naisilla riski on suurempi. Myös raskas ruumiillinen työ voi aiheuttaa vaivoja. Tästä ei kuitenkaan ole mitään takeita. Raskauteen voi liittyä vaivoja, vaikka olisit hyvässä fyysisessä kunnossa, siitä riippumatta, oletko ensisynnyttäjä tai synnyttänyt monta lasta. Joillakin kivut alkavat jo raskauden alkuvaiheessa, mutta useimmilla vasta raskauden keskivaiheilla tai lopussa.
Oireet
SI-nivelten pehmeneminen lisää lantion liikkuvuutta. Se aiheuttaa usein särkyä alaselässä, pakaroissa ja/tai lantion etupuolella häpyluun ja nivusten seudulla. Kipu voi myös säteillä säärien etuosaan tai useimmiten takaosaan. Monilla kipu yltyy iltaa kohden ja eteen päin kumartuessa, ja voit myös tuntea olosi kankeaksi. Myös rintarangassa voi tuntua särkyä, mutta tämä johtuu ennemminkin ryhdin muutoksesta ja siitä, että lapsi painaa kylkikaaria vasten. Kipu voi olla rintarangan takapuolella, suunnilleen rintaliivien korkeudella, tai vartalon etupuolella, rintojen alla. Usein kipu esiintyy toispuoleisena.
Alaselän särky ei aina liity raskauteen, vaan ryhtiin, raskaiden kuormien nostamiseen, aikaisempiin loukkaantumisiin tai lihasheikkouteen/-jännitykseen.
Muita oireita:
– Vaikeus kävellä nopeasti – Pitkien askelten ottaminen ei onnistu – Kipua rappusissa kulkiessa – Vaikeus kääntyä sängyssä maatessa tai maata selällään – Vaikeus nousta istuviltaan seisomaan tai istua alas – Kipujen lisääntyminen kävelylenkillä
Kipu voi olla kevyttä tai hyvinkin tuskallista. Se voi olla hammassärkyä muistuttavaa, jomottavaa kipua, iskevää, pistävää tai viiltävää. Lihakset voivat kouristella, ja kipu voi säteillä muualle kehoon. Muista kuitenkin, että kipu, oli se sitten epämääräisen jäytävää tai veitsenteräviä iskuja, on vaaratonta sinulla ja lapselle ja että lantion liikkuvuus on välttämätöntä, jotta lapsi voi tulla ulos. Edempänä voit lukea vinkkejä kivun lieventämiseen.
Diagnoosi
Jos sinulla on kipuja, joiden syyksi epäilet symfysiolyysia, voit jutella asiasta neuvolassa. Voit myös hakeutua suoraan fysioterapeutin vastaanotolle, jolloin avun saaminen saattaa nopeutua. On hyvin tärkeää, että hakeudut sellaisen lääkärin vastaanotolla, jolla on oikeaa erityisosaamista tältä alueelta, mitä yleislääkäreillä ei useinkaan ole.
Me suosittelemme kaikenlaisissa lihas- ja nivelvaivoissa ensi sijassa fysioterapeuttia.
Diagnoosin selvittelyssä tutkitaan liikkumista. Fysioterapeutti (tai mahdollisesti lääkäri) pyytää sinua suorittamaan tiettyjä liikkeitä ja tutkii sinut makuulla ollessasi sormilla kipukohtia tunnustellen.
Röntgenistä tai magneettiröntgenistä ei ole apua, koska lisääntynyt liikkuvuus ei ole suhteessa kokemaasi vaivaan. Diagnoosi perustuu siis oireisiin ja tutkimukseen.
Apua ja hoitokeinoja
Voit siis saada apua fysioterapeutin tai erikoislääkärin kautta. Paras tapa saada kivut kuriin pitkäkestoisesti on kuitenkin ”omahoito”, josta kerromme lisää jäljempänä artikkelissa.
Jos kärsit kovista kivuista, voi kuitenkin olla lähes mahdotonta lähteä liikkeelle tai motivoida itseään yrittämään liikkeelle lähtöä. Huonon kierteen katkaisemiseksi ensimmäinen askel oikeaan suuntaan voi siksi olla koulutetun ammattihenkilön puoleen kääntyminen. Raskaushieronta voi tuntua hyvältä, mutta se auttaa harvoin, jos tilanne on vaikea.
Fysioterapeutit käyttävät usein lämpöä, TENS-laitetta (hermostimulaatiohoito, joka estää kipusignaalien kulun aivoihin), jonka voi usein myös lainata kotiin, hierontaa ja akupunktiota sekä antavat ohjeita kotona tehtävää harjoittelua ja liikkeitä varten. Voit myös hakeutua naprapaatin vastaanotolle. Naprapaatilla tulee olla erityisosaamista triggerpisteiden käsittelystä, kevyestä nivelien käsittelystä sekä yllä mainituista tekniikoista. Lantion nivelten manipulointia ei suositella, koska ongelma ei useinkaan liity nivelten jumitiloihin, vaan niiden yliliikkuvuuteen.
Koska häpyliitoskivut ovat luonnollinen osa raskautta, niihin ei ole olemassa ”parantavaa” hoitoa. Oireita voi kuitenkin lievittää ja harjoituksilla voi kohentaa lähtötilannetta.
Omahoito/vinkkejä ja neuvoja arkeen:
– Aja pyörällä kävelyn sijasta. – Pidä jalat yhdessä, sekä eteen että sivuille ojentaessa. Ole varovainen esimerkiksi autosta, sängystä tai kylvystä noustessasi. Kävele lyhyin askelin. – Jos jokin liike aiheuttaa kipua, keskeytä se ja yritä välttää sitä jatkossa. Jos annat kivun jatkua tekemättä asialle mitään, voi viedä kauan, ennen kuin se hellittää. – Aseta polvien väliin tyyny nukkuessasi ja levätessäsi. – Liiku lyhyitä hetkiä kerrallaan, mutta usein. Huomaat liikkumisen vaikutukset monesti vasta jälkikäteen. – Kokeile lämpötyynyä, rentoutusharjoituksia, varovaista kotihierontaa, lämpimiä kylpyjä. – Lepää säännöllisesti pilatespallon päällä istuen tai nelinkontin. Se keventää lantioon kohdistuvaa rasitusta ja pitää lantion vakaana. – Jännitä takapuolen lihaksia hiukan kävellessäsi. – Jätä pois liikuntamuodot, jotka lisäävät kipua. Tämä on yksilöllistä, joten kokeile, mikä sinulle sopii. – Älä koskaan seiso toispuoleisesti lantion varassa. – Vältä raskaiden kuormien nostamista ja työntämistä. Ostoskärryt ja ruokakassit voivat olla hankalia. Pyydä apua. – Käytä tukevia kenkiä, älä koskaan käytä puukenkiä tai korkokenkiä. – Kävele rappuset yksi askelma kerrallaan: nosta ylöspäin mennessäsi ”hyvä” jalka ensin ja siirrä sitten toinen jalka samalle askelmalle. Vältä rappusia, jos se on mahdollista. – Älä keinuta vartaloasi kävellessä, se aiheuttaa lantion kiertoa. – Älä istu jalat ristissä. Vaihda istuma-asentoa usein. – Vältä rintauintia ja ui muillakin uintityyleillä varovasti. Uiminen voi tuntua hyvältä altaassa ollessasi, mutta kipu voi voimistua altaasta noustuasi. Odottaville äideille tarkoitetusta vesijumpasta voi kuitenkin olla apua. – Älä istu upottavissa sohvissa. – Tue selän notko esimerkiksi autoa ajaessa. – Pue ja riisu alushousut, sukat ja housut istuen. – Makuulta nousu: Kierähdä kyljellesi, vedä jalat ylös vatsaa vasten ja nosta itsesi istumaan käsivarsien avulla. – Kokeile tukivyötä ja varmista, että vyö on tarpeeksi alhaalla lantiolla. Käytä vyötä seistessä ja kävellessä. – Hiljennä tahtia! Eteenpäin kiirehtiminen kivuista piittaamatta, vain pahentaa tilannetta. Odotat lasta. Se voi aiheuttaa kipuja, ja se saa viedä aikaa. Kipu on kehon tapa pyytää sinua kuuntelemaan sen tarpeita. Hidasta!
Synnytys
Häpyliitoskivut eivät ole esteensä alatiesynnytykselle. Ne eivät tee synnytyksestä sen kivuliaampaa, koska synnytyksessä tilalle tulevat synnytyskivut. Synnytyksen aikainen kivunlievitys lievittää myös häpyliitoskipuja.
Miten pian synnytyksen jälkeen häpyliitoskivut häviävät?
Useimmat oireet helpottavat synnytyksen jälkeen, mutta joillakin naisilla on häpyliitoskipuja vielä vuoden päästä synnytyksestä. Imettäessä keho tuottaa edelleen kiivaasti hormoneja, jotka aiheuttavat samankaltaisia oireita kuin relaksiini. Jatka harjoituksia, pyydä apua vauvan kanssa, jos se on tarpeen, ja hakeudu tarvittaessa hoitoon. Monilla synnytyksen jälkeen kivut samalla alueella monesti kuitenkin aiheutuvat muista syistä. Syynä voi olla esimerkiksi lapsen kantaminen, istuvillaan imettäminen tai raskaiden vaunujen työntäminen, mikä kuormittaa tätä aluetta. Pyydä apua, varsinkin, jos toiveenasi on uusi raskaus lähitulevaisuudessa. Joidenkin mukaan pitäisi olla ollut oireeton kuusi kuukautta ennen uutta raskautta.
On myös tärkeää, ettet kuormita lantiota väärin pian synnytyksen jälkeen, koska se voi haitata paranemista. Vältä lastenvaunujen raskaan makuu- tai istumaosan nostelua ja isompien lasten kantamista lantion varassa.
Osalla heistä, jotka ovat kärsineet häpyliitoskivuista raskauden aikana, kivut palaavat säännöllisesti kuukautisten yhteydessä. Tämänkin taustalla ovat relaksiinia muistuttavat hormonit.
ANNA HANFOT
Hei! Olen naprapaatti Anna Hanfot Tukholmasta ja tämän häpyliitoskipuja käsittelevän artikkelin kirjoittaja. Olen työskennellyt sekä raskauteen että odotuksen jälkeiseen aikaan liittyvien vaivojen kanssa monia vuosia. Odottavat äidit ovat valitettavasti potilasryhmä, jota kaikki terapeutit eivät halua hoitaa. Moni pelkää saavansa syyn niskoilleen, jos hoidon yhteydessä tapahtuisi jotakin, ja jättää siksi mieluummin raskaana olevat potilaat hoitamatta. Jos kuitenkin varmistetaan, ettei käsittelyn aikana tehdä mitään, mikä voisi millään tavoin vaikuttaa lapseen tai itse raskauteen, odottava äiti voi saada hoidosta paljon apua. On myös fantastista saada auttaa jotakuta, jonka olo on tuskallinen ja jonka mieltä kalvaa epäily siitä, ettei ehkä koskaan jaksa käydä läpi toista raskautta, nauttimaan raskaudestaan!
Joten hae apua! Ole kuitenkin huolellinen hoitajaa valitessasi ja varmista hoitajan osaaminen. Tsemppiä!
Lähdeviitteet: Joanne Elphinston: Total stabilitetsträning, Vårdguiden, Babycenter, Sjukvårdsguiden, Leni Söderberg: Mamma Praktikan, R. Putz & R Pabst: Sobotta Anatomy Volume 2