Kaikilla ihmisillä sukupuolestaan riippumatta on elimistössään oksitosiinia. Sitä vapautuu pääasiassa fyysisen kontaktin vaikutuksesta, kuten halausten, kosketusten, hieronnan tai seksin. Siitä puhutaan usein kehomme “hyvän olon hormonina” tai “rakkaushormonina”, sillä se vaikuttaa korostuneiden sosiaalisten taitojemme taustalla ja rauhoittaa meitä - jopa vähentää stressiä. Se on kehomme stressinvaimentajahormoni. Se on myös erittäin hyödyllinen terveydellemme ja hyvinvoinnillemme, niin pitkä- kuin lyhytaikaisestikin.
Miten se vapautuu
Rinnat ja niiden ympäristö ovat erityisen herkät kosketukselle nimenomaan siitä syystä, että nännien alueella alueella on paljon oksitosiinireseptoreita. Reseptori on proteiinimolekyyli, johon oksitosiini voi sitoutua ja myöhemmin aktivoitua ja vapauttaa vaikutuksensa koko kehoon. Voimme siis lisätä oksitosiinin vapautumista hieromalla tai koskettamalla tätä aluetta.
Oksitosiinin vapautuminen on hyödyllistä esimerkiksi synnytyksen aikana, sillä oksitosiini on yksi synnytyksen käynnistymiseen vaikuttava tekijä. Lisäksi se toimii luonnollisena kivunlievittäjänä. Oksitosiinia vapautuu myös urheilusuorituksen, tanssimisen ja laulamisen aikana, eli se ei aina vaadi kosketusta tai toisen ihmisen läheisyyttä. Tosin useimmiten oksitosiinin positiiviset vaikutukset ja niiden tuoma ilo ja hyvä olo tulevat esiin nimenomaan ollessamme aktiivisia ihmisten ympäröimänä.
Synnytyksen aikana
Synnytyksen aikana oksitosiini on ehdottomasti tärkein hormoni. Ilman sitä kohtu (joka toimii käytännössä kuin suuri lihas) ei pysty supistumaan, mikä tarkoittaisi sitä, että synnytys ei pääse käynnistymään. Kun oksitosiini sitoutuu kohdun reseptoreihin, se saa aikaan supistuksia. Jos synnyttäjän keho ei jostain syystä pysty tuottamaan tarpeeksi oksitosiinia synnytyksen aikana, voidaan tarvittaessa antaa synteettistä oksitosiinia, joka saa aikaan saman reaktion kohdussa. Synteettistä oksitosiinia annetaan tiputuksena, ja se auttaa kohtua supistumaan tehokkaammin. Luonnollisella oksitosiinilla on lisäksi kipua lievittävä vaikutus synnytyksen aikana. Koska syntyvä vauva saa stimulaatiota supistuvasta kohdusta, oksitosiinia vapautuu myös vauvan elimistössä joka supistuksella.
Stressi ja oksitosiini
Stressi heikentää oksitosiinin positiivisia vaikutuksia – tai pikemminkin ne hormonit, joita elimistössä vapautuu ollessamme stressin vaikutuksen alaisina. Hyvä esimerkki on vaikkapa tilanne, jossa pari on parhaillaan harrastamassa seksiä ja heidät keskeyttää yksi tai useampi huoneeseen astuva tuntematon ihminen. Mitä parille tapahtuu? Luultavasti hetki sitten vallinnut mukava ja luottavainen olo on tiessään, ja sen sijasta he joutuvat äkkiä stressin laukaisemaan puolustusvalmiuteen.
Tällaisessa tilanteessa vapautuvia hormoneja ovat muun muassa adrenaliini, noradrenaliini ja kortisoli. Nämä hormonit sitoutuvat niihin samoihin reseptoreihin, joihin oksitosiinikin ja sen vuoksi ne syrjäyttävät oksitosiinin ja aiheuttavat päinvastaisen olotilan. Kun nämä hormonit saavuttavat reseptorit, sydän alkaa hakata kovemmin, verenpaine kohoaa ja koemme niin kutsutun stressireaktion. Tämä reaktio ja hormonien muutos tapahtuu sekunneissa. Siksi sitä kutsutaan autonomiseksi reaktioksi, sillä se aktivoi autonomisen hermostomme, joka on suoraan yhteydessä tunteisiimme ja havaintoihimme. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että synnytyksen aikana kaikki stressitekijät ovat minimissään. Muuten oksitosiini ei toimi kuten sen pitäisi.
Syitä, joiden vuoksi ei kannata olla huolissaan
Oksitosiini on hormoni, joka koostuu yhdeksästä eri aminohaposta. Jos kaksi niistä vaihtaisi paikkaa, tuloksena olisi toinen hormoni, jota kutsutaan nimellä vasopressiini. Vasopressiini aktivoi sympaattisen hermoston, jonka toinen nimi on stressijärjestelmällemme. Se osoittaa, että sekä “hyvänolonjärjestelmämme” että “stressijärjestelmämme” ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa niin emotionaalisesti kuin molekyylitasollakin. On tärkeää ymmärtää, miten kumpikin näistä järjestelmistä voi niin auttaa kuin haitatakin synnytyksen kulkua. Lyhyesti sanottuna synnytyksen kulun kannalta tärkeintä hormonia, oksitosiinia, vapautuu silloin kun olemme rauhallisia ja tunnemme olomme mukavaksi ja sen vapautuminen hidastuu, kun koemme stressiä ja pelkoa.
Lue lisää oksitosiinista Raskaus-kategoriasta, jonka löydät Artikkeleista ja työkaluista.
Lähteet:
- Myles, M.F., Marshall, J.E. & Raynor, M.D. (red.) (2014). Myles textbook for midwives. (16th edition). Edinburgh: Elsevier.