BBHJ-Breastfeeding2 (5)

Päivähoidon aloitus

Vauva-ajan lopulla tai taaperoajan kuluessa useimmilla on tiedossa toinen suuri elämänmuutos lapsen syntymän jälkeen – päivähoidon aloitus alkaa olla ajankohtainen! Yhtäkkiä arjen rutiinit pitäisi palauttaa jotakuinkin siihen, mitä elämäsi oli ennen lapsen tuloa. Aktiivisen, ulospäin suuntautuneen ja aurinkoisen lapsukaisen kanssa vietetyn pitkän vanhempainvapaan jälkeen voit jopa kaivata päivähoidon aloitusta. Jollekulle toiselle pelkkä ajatuskin on kuin iso möykky vatsanpohjassa. ”Miten lapsi saa huomiota siellä isossa joukossa? Hänhän on edelleen niin pieni, ihan vauva!” Yhtäkkiä tuntuu siltä, että vanhempainvapaa ja pikkulapsiaika ovat kuluneet aivan liian nopeasti. Jos lapsella on sisaruksia samassa päiväkodissa, muutos yleensä tuntuu aika lailla helpommalta. Silloin päivähoitopaikka on jo osa perheen arkea ja viemisten ja hakemisten myötä ympäristö on tuttu pienemmälle sisarukselle.

Lapset ovat kuitenkin erilaisia, ja päivähoitoon tutustumisen sopeuttaminen lapsen pikku persoonallisuuteen on hyvä alku. Päiväkodeilla on erilaisia tutustumisjaksoja hoidon aloituksen yhteydessä, mutta jos tunnet, että oma pikku kullannuppusi tarvitsee reilusti aikaa, voitte käydä leikkimässä päiväkodin pihassa ennen varsinaista päivähoidon aloitusta. Niin lapsi saa totutella ympäristöön. Avoin varhaiskasvatus antaa lapselle mahdollisuuden totutella muiden lasten kanssa seurustelemiseen. Voit myös antaa lapselle erokokemuksia jättämällä lasta silloin tällöin lapsenvahdin hoteisiin. Jos vanhemmilla on mahdollisuus olla töistä vapaalla tutustumisjakson aikana, voitte joustaa aikojen suhteen ja lapsi voi ensi alkuun viettää päivähoidossa lyhyitä päiviä.

Vatsassa vellovista möykyistä huolimatta tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset hyötyvät päivähoidosta paljon. Jos toiminta on laadukasta ja lapsi viihtyy, päivähoito vaikuttaa lapsen kehitykseen suotuisasti. Lapsen viihtyminen perustuukin osittain juuri tutustumisjaksoon. On luonnollista, että lapsi reagoi jättäessäsi sen muiden hoitoon. Eroaminen ja jälleennäkeminen ovat tärkeitä aineksia lapsen varhaisissa kiintymyssuhteissa. Henkinen napanuora lapsesi ja sinun itsesi välillä venyy huomattavasti ollessanne toisistanne erossa.

Tämä kaikki herättää tunteita myös sinussa vanhempana. Useimmat meistä ovat lapsen ensimmäisiä kertoja jättäessämme vetäytyneet nurkan taakse itkua nieleskellen, miettien, onko tämä todellakin tämän arvoista. Jos tunnet olosi epäonnistuneeksi, sinun ehkä tarvitsee muistuttaa itseäsi siitä, että tämä on inhimillinen reaktio sinulle vanhempana. Sinun eläytymisesi lapsen tunteisiin ja se, että lapsen tunnetila tarttuu sinuunkin, itse asiassa vahvistaa sen, että olet herkkä aistimaan lapsen tunteet. Vanhempana autat lasta erotilanteessa, kun vahvistat teidän molempien tunteet, ”minullakin tulee ikävä”, samalla kun kuitenkin pidät itsesi kasassa, vilkutat ja vakuutat, että pian nähdään taas.

Jos möykky mahanpohjassa ei ota häipyäkseen, voit soittaa päivähoitoon puolen tunnin kuluttua kuullaksesi, onko lapsesi rauhoittunut ja miten hänellä menee. Henkilökunnan tehtävänä ei ole ainoastaan saada lapsi tuntemaan itsensä turvalliseksi, he ovat työssään myös vanhempia varten. Se, että annat rakkaan lapsesi vieraan ihmisen hoitoon, on iso luottamuksenosoitus.

Kun päivähoidosta on tullut osa arkea, eroaminen on vähemmän rankkaa. Jos vaikeat aamut jatkuvat, voit pyytää henkilökuntaa auttamaan sinua löytämään tapoja helpottaa lapsen hoitoon jäämistä. Ehkäpä lasta voi auttaa, että keksitte oman, erityisen hyvästelyrutiininne. Joidenkin lasten kanssa on paras pitää rutiinit lyhyinä ja hyvästellä nopeasti, kun taas toiset tarvitsevat hetken sylissä päivään laskeutuakseen. Kenties lapsi tarvitsee jonkun tietyn hoitajan vastaansa, pienen hetken sylissä tai jonkun tietyn leikkikaverin. Tilannetta voi helpottaa, jos viet lapsen hoitoon tiettyyn aikaan tai jos lapsi saa pitää pehmoleluaan turvallisesti sylissään.

Se, kumpi vanhemmista ottaa tutustumisjakson hoitaakseen, riippuu usein käytännön seikoista kuten töistä ja vanhempainvapaasta. Jos teitä vanhempia on kaksi, voi olla hyvä idea antaa tutustumisjakso hoidettavaksi sille vanhemmalle, jolle päivähoidon aloitus tuntuu helpommalta. Ja päinvastoin, joskus voi olla tärkeää, että se vanhempi jota päivähoidon aloitus askarruttaa eniten, on mukana tutustumisjaksolla. Tutustumisjaksohan on tapa oppia tuntemaan henkilökunta ja päivähoitopaikka ympäristönä. On nimittäin tärkeää, että koko perhe kokee päivähoidon turvallisena paikkana. Se on osa lapsen arkea monta tuntia viikossa, ja ympäristön pitää herättää mukavia tuntemuksia sekä vanhemmissa että lapsissa.

Sources: - Bergström M., (2021) Lyhört föräldraskap. Bonnier Fakta - Bergström M., (2012) Att bli mamma. Tankar och känslor kring att vänta, föda och leva med barn. Bonnier Fakta