Monilla odottavilla naisilla on jonkinlaisia huolia tai pelkoja synnytykseen liittyen. Pohjoismaissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että 8–23 % naisista kokee jonkinasteista synnytyspelkoa.
Synnytyspelon esiintyvyyttä tutkittaessa riippuu tulos myös siitä miten kysymys esitetään, eli mitä mittaria tai asteikkoa käytetään. Tavallisesti arvioidaan, että noin 20 % eli joka viides nainen kokee synnytyspelkoa. Vakavaa synnytyspelkoa esiintyy noin 6–10 % naisista ja noin 2 %:lla on niin kutsuttua fobista pelkoa tai synnytysfobiaa. Pelon esiintyvyys ja syyt riippuvat monista tekijöistä.
Lievä, kohtalainen, vakava ja fobinen
Synnytyspelko jaetaan neljään tasoon: lievä, kohtalainen, vakava ja fobinen:
- Lievään synnytyspelkoon kuuluu huoli, jota nainen voi hallita itse.
- Kohtalainen synnytyspelko on voimakkaampaa, ja sitä voi olla vaikea hallita yksin.
- Vakava synnytyspelko on voimakasta huolta, joka vaikuttaa naisen arkeen ja voi joissain tapauksissa johtaa siihen, että nainen välttää raskaaksi tulemista tai ei halua synnyttää alateitse, vaan toivoo keisarileikkausta.
- Fobinen pelko on äärimmäinen pelko, joka voi aiheuttaa sen, ettei nainen tule koskaan raskaaksi, vaikka haluaisikin lapsia.
Primäärinen tai sekundaarinen pelko
Näiden neljän tason lisäksi synnytyspelko jaotellaan myös primääriseksi, eli ensisijaiseksi, tai sekundaariseksi, eli toissijaiseksi, peloksi. Primäärisestä synnytyspelosta puhutaan, kun nainen ei ole synnyttänyt aiemmin ja pelko on kehittynyt kasvun tai aikaisemman elämän aikana.
Sekundaarinen synnytyspelko taas syntyy, kun naisella on ollut vaikea tai traumaattinen aikaisempi synnytyskokemus. Pelko ei välttämättä tarkoita, että synnytys sinänsä olisi ollut monimutkainen, vaan naisen kokemus oli sellainen.
Tavallisimmat syyt synnytyspelkoon
Yleisimmät syyt synnytyspelkoon liittyvät huoleen kontrollin menettämisestä, kivusta, synnytyksen aikaisten repeämien riskistä sekä äitiä tai lasta koskevista komplikaatioista. Muita syitä voivat olla pelko siitä, ettei tule kuulluksi, tai luottamuspula henkilökuntaa kohtaan. Myös uskon puute omaa kehoa ja kykyä synnyttää kohtaan ovat yleisiä.
Hoitoa saatavilla
Raskaana olevalta kysytään neuvolassa, mitä hän ajattelee synnytyksestä ja millaisia tuntemuksia hänellä on synnytystä kohtaan. Huolta tai pelkoa ilmaistaessa, esittää terveydenhoitaja lisäkysymyksiä ja arvioi synnytyspelon asteen, jotta sopivaa apua ja hoitoa voidaan tarjota. Neuvola voi tarjota ylimääräisiä käyntejä, jolloin saat keskustella enemmän synnytykseen liittyvistä tunteista, saat lisätietoa ja mahdollisuuden esittää kysymyksiä.
Hoito kohtalaiseen tai vakavaan pelkoon
Kohtalaista tai vakavaa pelkoa kokevat naiset saavat usein lähetteen synnytyspelkoon erikoistuneelle poliklinikalle. Siellä työskentelee kätilöitä ja lääkäreitä, jotka ovat erikoistuneet tämän tyyppiseen pelkoon. Eri klinikoilla on erilaisia toimintatapoja, mutta usein myös terapeutin tarjoamaa apua on saatavilla.
Hoito alkaa usein keskustelulla kätilön kanssa, jonka jälkeen tarjotaan tukikeskusteluja, synnytysvalmennusta ja joissain tapauksissa terapiaa. Yhdessä pyritään selvittämään, mihin pelkosi perustuu, mitä huolia sinulla on ja jos jokin erityinen asia tai valmistelu voisi auttaa sinua.
Monille naisille voi olla avuksi luoda niin sanottu synnytyssuunnitelma. Se voi sisältää toiveet esimerkiksi kivunlievityksen suhteen ja milloin sitä toivotaan. Esimerkiksi voi olla helpottavaa tietää, että mahdollisuus varhaiseen epiduraaliin on olemassa tai, että voi saada tarkan päivämäärän synnytyksen käynnistämiselle. Voidaan myös laatia suunnitelma siitä, minkälainen tuki olisi avuksi, esimerkiksi kätilön tai tukihenkilön jatkuva läsnäolo huoneessa.
Hoidon tavoitteena on lisätä tiedon määrää ja turvallisuuden tunnetta, jotta usko omaan itseensä ja jälkeläisen synnyttämiseen vahvistuu. Ja lopulta, että synnytyskokemus olisi positiivinen synnytystavasta riippumatta.
Voiko keisarinleikkausta pyytää synnytyspelon vuoksi?
Usein synnytyspelkoa kokevat naiset hakevat tällaista hoitoa, jos heillä on toiveena saada synnyttää keisarileikkauksella. Nykyään odottavat vanhemmat eivät voi valita, millä tavalla he haluavat synnyttää. Hoidon tavoite on joka tapauksessa se, että synnytyksestä tulisi positiivinen kokemus, riippumatta siitä, millä tavalla synnytät. Voi kuitenkin tuntua raskaalta käydä läpi näitä keskusteluja, kun sisimmässään tietää, että keisarileikkaus helpottaisi ja poistaisi nämä hankalat tunteet. Jotkut naiset kokevat myös, että keisarileikkauksen liittyvät lääketieteelliset riskit ovat pienemmät kuin luonnolliseen synnytykseen liittyvät riskit.
Tiedämme, että lääketieteellisten komplikaatioiden riskit ovat yleensä pienemmät luonnollisessa synnytyksessä keisarileikkaukseen verrattuna. Tapauksissa, joissa pelko on merkittävä, voi tieto ja lisääntynyt ymmärrys vähentää pelkoa ja lisätä turvallisuuden tunnetta synnytyksen lähestyessä. Joskus pelkoa ei voida hoitaa, ja tällöin suunniteltu keisarileikkaus voi tulla kyseeseen. Tämä päätös tehdään aina yhdessä synnytyslääkärin kanssa ja potilaan kanssa neuvotellen.
Lähteet:
- Duodecim
- Mielenterveystalo
- Heli, S. Peloton synnytys - Kohti turvallista kokemusta. Gummerus.