BBHJ-Maternity8 (5)

Tasa-arvo ja vanhempainvapaiden jakaminen

Harva sana on yhtä harhaanjohtava kuin ”vanhempainvapaa”. Työmarkkinoiden näkökulmasta olet ehkä vapaalla, mutta sanan varsinaisessa merkityksessä et todellakaan. Ulkopuoliselle yhden tai muutaman suloisen lapsen kanssa kotona ”oleminen” voi näyttäytyä rennolta ja lokoisalta. Asiaan perehtyneet tietävät kuitenkin, että vanhempainvapaalla vauhti on monin verroin kovempi kuin työelämässä.

Vanhempainvapaa ei avaudu lukemalla eikä puoliturhautuneen kumppanin kuvausten perusteella, joka ärähtää vihjaukselle siitä, että päivällinen olisi maistunut työpäivän jälkeen. Sen ymmärtää kokemuksen kautta eli olemalla vanhempainvapaalla itse. Jaettu vanhempainvapaa ei vain lisää vastavuoroista ymmärrystänne, sen myötä on myös todennäköisempää, että hankitte useampia lapsia ja pysytte yhdessä. Lapsen kanssa kotona oleminen ja siitä huolehtiminen luo tietysti myös pohjan lapsen ja vanhemman läheiselle suhteelle.

Se, mikä teoriassa kuulostaa hienolta, voi kuitenkin olla sydäntäsärkevän vaikea paikka, kun on aika vaihtaa rooleja. Kotona olleesta vanhemmasta voi tuntua hurjan rankalta vaihtaa täysipäiväinen lapsen kanssa oleminen siihen, että näkee lasta pelkästään iltaisin ja viikonloppuisin. Kotiin jäävä vanhempi puolestaan voi kantaa huolta siitä, miten selviää vastuusta lapsen kanssa, joka ei vielä edes puhu. Pehmeä lasku on siksi hyvä vinkki kaikille osapuolille. Jos vaihto ajoittuu joulun vapaisiin tai kesälomaan, se tuntuu vähemmän äkilliseltä. Voitte myös vuorotella, joko niin että molemmat vanhemmat lyhentävät työaikaansa tai järjestävät työnsä niin, että he hoitavat lasta eri aikoina. Tällaisen järjestelyn sovittaminen työelämään vaatii kuitenkin ennakointia ja suunnittelua. Osa-aikatyö merkitsee toki myös tulojen pienenemistä, mikä vaikuttaa eläkekertymäänkin.

Käykää läpi rutiinit ja lapsen hoito

Lapselle vaihto on helpompi, jos kotiin jäävä vanhempi ottaa vähitellen yhä enemmän vastuuta lapsesta. Jos lapsi on taipuvainen turvautumaan kotona olleeseen vanhempaan, voi olla hyvä, jos tämä vanhempi on poissa iltaisin ja viikonloppuisin. Näin lapsen ja toisen vanhemman on helpompi löytää omat rutiininsa. Sopikaa keskenänne myös yhteisestä näkemyksestänne rutiineihin ja lapsen hoitoon. Onko kummallakin omat rutiininsa lapsen kanssa vai haluatteko sopia yhteisistä suuntaviivoista? Lapsen persoonallisuuskin toki vaikuttaa näihin päätöksiin. Jotkut lapset tarvitsevat selvät raamit arkeensa viihtyäkseen, kun taas toiset ottavat uuden päivän vastaan sellaisena kuin se tulee. Yllätyksiäkin voi olla luvassa. Vaikka olisit itse pitänyt rutiinejasi elintärkeinä, viikkoa myöhemmin lapsi voi iloisesti sopeutua toisen vanhemman toisenlaisiin tapoihin.

Puhukaa myös siitä, miten suhtaudutte ensin kotona olleen vanhemman ohjeistuksiin ja neuvoihin. Jos kysyt, haluaako toinen neuvojasi, toinen vanhempi saattaa olla vastaanottavaisempi avulle. Muista myös, että me kaikki olemme erilaisia; joku kysyy mieluummin itse, joku toinen puolestaan haluaa kirjalliset ohjeet.

Eräässä haastattelututkimuksessa vanhempainvapaalla olleet vanhemmat kertoivat, että he ehdottomasti suosittelisivat sitä myös muille. Vanhempainvapaalla viihtyminen ei tietysti johtunut loputtomista kotitöistä, vaan vanhemmat arvostivat lapsen kanssa saamaansa aikaa. On ihanaa olla vanhempi jonkun toisen rinnalla. Mutta kun olet se henkilö, johon lapsi turvautuu 50 kertaa päivässä, sydän menee aivan sykkyrälle.

Ei ole kaikille sopivaa mallia

Vaikka teitä olisi kaksi ja tavoitteenne olisi tasa-arvoinen vanhemmuus, ei kuitenkaan ole varmaa, että päädytte jakamaan vanhempainvapaat. Ihmiset ja perheet ovat erilaisia eikä ole olemassa yhtä mallia, joka käy kaikille. Vastuuta lapsesta voi silti tietysti jakaa niin, että työssäkäyväkin vanhempi on silloin tällöin päävastuussa, ja nämä hetket ovat tärkeitä sekä lapselle että aikuiselle. Lapselle siksi, että se oppii turvautumaan molempiin vanhempiinsa, ja aikuiselle siksi, että se kasvattaa hänen itsetuntoaan vanhempana ja ruokkii rakkautta.

Jos olet sinkkuvanhempi, saat nauttia koko vanhempainvapaasta itse. Avun tarve ja kodin ulkopuolisten asioiden kaipuu voivat kuitenkin nostaa päätään, kun olet ollut omillasi lapsen kanssa pitkään. Sinulle voi olla iso merkitys sillä, että löydät muita ihmisiä, joilta saat apua ja jotka voivat olla aikuisina läsnä lapsen elämässä pitkällä tähtäimellä. Kyseessä ei ehkä ole se lähisukulainen, jolta odotit apua, vaan sellainen ihminen saattaa hyvin olla vaikkapa naapurirapussa asuva opettajaopiskelija. Se voi toimia ihan yhtä hyvin. Lapset eivät onneksi ole turhantarkkoja biologisten siteiden olemassaolosta, kunhan saavat tarpeensa tyydytettyä ja yllin kyllin rakkautta.

Sources: - Bergström M., (2021) Lyhört föräldraskap. Bonnier Fakta - Bergström M., (2012) Att bli mamma. Tankar och känslor kring att vänta, föda och leva med barn. Bonnier Fakta