Jo ensimmäisinä hedelmöittymisen jälkeisinä viikkoina sikiön aivot alkavat kehittyä, ja sikiön kolmannella viikolla voidaan jo havaita rakenne, josta sittemmin tulee vauvan aivot. Kymmenenneltä raskausviikolta alkaen alkaa muodostua hermosoluja, ja tämä prosessi kestää noin kymmenen viikkoa. Kymmenen viikon kuluttua on kehittynyt jo 100 miljardia hermosolua, eli yhtä paljon kuin vauvalla on syntyessään. Aivot jatkavat kahden vuoden ikään asti tukisolujen tuottamista, joita on kymmenen kertaa enemmän kuin hermosoluja. Viikoilla 12 ja 24 hermosolut siirtyvät oikeaan paikkaansa riippuen siitä, mikä solujen tehtävä tulee olemaan. Siirtyminen on tärkeää aivokurkiaisen muodostumiselle.
Hermosolujen tehtävänä on vastaanottaa, käsitellä ja lähettää signaaleja. Solut yhdistyvät verkostoksi, jossa aistivaikutelmat rekisteröityvät, joihin muistot tallentuvat ja joissa toiminnot suoritetaan. Hermosolujen välistä kosketuspintaa, jossa viestintä tapahtuu, kutsutaan synapsiksi. Synapsien muodostuminen kiihtyy viikon 20 jälkeen, ja lapsen seitsemänteen ikävuoteen saakka synapseja muodostuu miljoona kappaletta joka sekunti. Hermosoluja ja synapseja syntyy yli tarpeen, ja ne, joita ei käytetä, näivettyvät pois. Viisikymmentä prosenttia aivosoluista katoaa viikosta 25 alkaen.
Aivot tarvitsevat energiaa
Vastasyntyneen vauvan aivot painavat 350-400 grammaa, joka on 25 % aikuisen henkilön aivojen painosta. Energiaa tarvitaan pitämään hermosolut valmiina lähettämään signaaleja sähköisten impulssien avulla. Myös tukisolut vaativat paljon energiaa, jota käytetään myös turhien aivoratojen poistamiseen ja uusien verkostojen organisoimiseen. Siksi ruoka ja varsinkin oikeanlaatuinen ruoka on tärkeää, jotta aivot saavat tarvitsemansa energian kehittyäkseen täyteen potentiaaliinsa.
Proteiini on tärkeää
Proteiinia tarvitaan solujen rakentamiseen sekä hormonien, entsyymien ja immuunijärjestelmän osien muodostamiseen. Elimistö käyttää ylijäämäproteiinia energianlähteenä. Proteiineja on lähes kaikissa elintarvikkeissa. Liha, kala, siipikarja, munat, maito ja juusto ovat korkealaatuisia proteiinin lähteitä. Tärkeitä kasvisproteiinin lähteitä ovat kaura, kvinoa, herneet, pavut ja linssit. Hyvin ja monipuolisesti syövät lapset saavat yleensä riittävästi proteiinia.
Aivot tarvitsevat omega-3-rasvahappoja
Rasva on tärkeä energianlähde, ja elimistö pystyy muodostamaan suurimman osan tarvitsemistaan rasvoista hiilihydraateista ja proteiineista. Poikkeuksena ovat omega-3- ja omega-6-rasvahapot, jotka ovat elintärkeitä - välttämättömiä - ja joita ruoassa on oltava. Useimmat ihmiset saavat yleensä omega-6-rasvahappoja tietämättään. Omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä aivojen rakennusaineita, ja ne edistävät esimerkiksi näköaistin kehittymistä. Omega-3-rasvahappoa on pääasiassa rasvaisessa kalassa, mutta myös rapsiöljyssä.
Valitse oikeanlaisia hiilihydraatteja
Hiilihydraatit ovat suurin energianlähde, ja suurin osa hiilihydraateista hajoaa glukoosiksi, jota lihakset ja aivot tarvitsevat energianaan. Elimistön tarvitsemat hiilihydraatit ovat pääasiassa peräisin elintarvikkeista, jotka eivät ainoastaan anna energiaa, vaan myös tärkeitä ravintoaineita. Täysjyväleipä, kaura, kvinoa, juurekset, vihannekset ja hedelmät ovat esimerkkejä hyvistä hiilihydraattilähteistä.
Vinkkinä sinulle, joka vanhempana pidät tärkeänä sitä, että lapselle antamassasi ruoassa on esimerkiksi tarpeellinen määrä proteiinia ja välttämättömiä rasvoja, on etsiä ruokaa, jossa on merkintä "lähde..." tai "runsaasti...". Tästä merkinnästä tiedät, että ruoka sisältää riittävästi hyvää energiaa. Kaikilla Alex & Philin ruoilla on niin sanotut EU:n hyväksymät ravitsemus- ja ravitsemusväitteet, jotka perustuvat ruoan ainesosien luonnolliseen ravintosisältöön, eivät lisäaineisiin.
EU:n hyväksymä omega-3-rasvahappoja koskeva ravitsemus- ja terveysväite Alex & Philin ruusunmarja- ja kvinoa -smoothien -pakkauksen kääntöpuolella.
Lähteet:
- Alex&Phil
- Livsmedelsverket: Absorption av järn från industritillverkade (berikade) grötar och vällingar
- Hjärnfonden: Det här händer i hjärnan under fostertiden.
- Livsmedelsverket: Bra mat för spädbarn under ett år.
- Livsmedelsverket: Bra mat för barn 0-5 år.
- Livsmedelsverket: Vegansk mat till barn.
- The First 1000 Days in the Nordic Countries: A Situation Analysis.
- Nordic Nutrition Recommendations 2012.
- Rikshandboken: Mat och dryck.